Versopartiolaiset kokoontuivat Vihjeelle

Vihje23 järjestettiin Hepohiekassa. Kuvassa alaleirit ovat kokoontuneet olympialaisiin. Kuva: Aarni Salomaa
Neljän vuoden tauon jälkeen Vapaakirkon partiolaiset eli versot viettivät suurleiriä Saimaan rannalla.

Kaikkiaan 270 versopartiolaista ja heidän ystäväänsä kokoontui elokuun alussa Etelä-Karjalaan Vihje23-versoleirille. Kahdeksan päivää vietettiin Hepohiekassa, jonne kolmipäiväisen rakentamisleirin aikana oli noussut rakennelmia alaleirien katoksista ja keittiöistä vanerisaunoihin ja ensiaputelttaan.

Soppatykki otettiin käyttöön kiinteällä keskuskeittiöllä. Muonitus olikin järjestetty niin, että perhealaleiri ja yhteisissä palveluissa olevat söivät keskuskeittiöllä ja muut söivät alaleirikeittiöissä metsässä. Leiriläiset olivat aikuisten kanssa tekemässä ruokaa sekä tiskaamassa. Tästä järjestelystä pidettiin kovasti ja tällä tavalla ruokaa ei tarvinnut missään jonottaa.

Vihje23 oli jaettu viiteen alaleiriin, joista Tyrsky, Lieska, Vyöry ja Puhuri muodostuivat maantieteellisesti lähekkäisistä lippukunnista, ja viidentenä oli perhealaleiri Välähdys. Sudenpennut oli yhdistetty oman lippukunnan vanhempien partiolaisten kanssa samaan alaleiriin. Perhealaleirin suosio jäi paljon asetetuista tavoitteista ja sudenpentujakin oli vähemmän kuin odotettiin.

Leirin raamattutunti opetuslapsista myrskyssä toteutettiin kouriintuntuvalla tavalla.Kuva: Aarni Salomaa

Varsinainen leiriohjelma alkoi alaleirien rakennelmien rakentamisilla, kun sinne nousivat leiriportit ja ruokapöydät penkkeineen. Rakentamiset arvioi Kantokiltalaisten kolmen hengen raati ja parhaat palkittiin.

Kukin neljästä alaleiristä vastasi yhden leiripäivän ohjelmasta ja yhdestä yhteisestä iltanuotiosta. Välissä oli kokeiluna ”puolen yön haikki” eli leirivaellus, jossa kierrettiin metsässä tehtävärasteja puoleen yöhön asti. Alaleirien ideoimina saatiin kovin erilaisia päiviä: kädentaitopäivä, vesiaiheinen kisapäivä, rakentelu- ja hoksaamispäivä ja ympäristöpäivä.

Taivaan Isä antoi todella hyvät säät. Vain aloituspäivänä tuli vettä monta tuntia, mutta sen jälkeen monet sadepilvet jakautuivat leirialueen kohdalla ja Hepohiekassa saatiin vain reunapilvien sateita. Leiriä hellittiin myös lämpimillä säillä vailla väsyttävää hellettä.

Matkalla leirikirkkoon.Kuva: Aarni Salomaa

Leirillä oli vieraana myös kolmetoista partiolaista Saksan sisarkirkostamme, ja he nauttivat suomalaisesta metsäleiristä järven rannassa. Saksassa partioleirit pidetään metsään raivatuilla nurmikentillä eikä järviä ole lähimailla. Suomalainen puustoon tukeutuva leirirakentaminen ei ole siellä mahdollista, vaan teltat ja kaikki rakennelmat pitää olla omasta takaa.

Suomalaiset versopartiolaiset saivat kutsun osallistua saksalaisten seuraavalle kansalliselle leirille elokuun 2025 alussa keskisessä Saksassa ja sinne luvattiin lähteä ryhmänä tuomaan suomalaista väriä.

Leiri toi versopartiolaisia yhteen, vanhat suhteet vahvistuivat ja uusia suhteita syntyi. Todettiin, että lähellä olevat lippukunnat voisivat jatkossa järjestää yhteisiä tapahtumia ja leirejä — kaikkea ei ole pakko tehdä yksin.

Nuorille on tärkeää tavata toisiaan ja niinpä esimerkiksi syksyn Valtakunta-tapahtumaan oli useita leiriläisiä ilmoittautumassa heti, kun ilmoittautuminen avautui.

Ari Kastepohja Kirjoittaja johti leiriä yhdessä Iina Vesisenahon kanssa.
JAA ARTIKKELI:

Aiheeseen liittyvää