Vapaaseurakunnista tuli yhteensä 21 ehdotusta Vapaakirkon hallituksen uusiksi jäseniksi. Heistä 15 on käytettävissä. Koska väistyvät hallituksen jäsenet ovat maallikkoedustajia, vaalitoimikunta esittää valittavaksi samaten maallikkoedustajia, jotka saivat eniten ehdotettuja ääniä.
Suomen Viikkolehti kysyi vaalitoimikunnan esittämiltä kuudelta henkilöltä, 1) mihin suuntaan he haluavat olla rakentamassa Vapaakirkkoa tulevina vuosina, 2) miten he aikovat tuoda paikallisseurakuntien ääntä kuuluviin ja 3) miten he ratkoisivat Vapaakirkon taloushaasteita nyt vaikeiden vuosien jälkeen. Vastaukset saatiin viideltä ehdokkaalta.
Luokanopettaja, rehtori KM Toni Väyrynen (49), Oulun vapaaseurakunnan jäsen
1. Mielestäni tavoitteena on kirkon alkuperäisen tunnustuksen mukaan herättää kristillistä uskoa ja tarjota seurakuntakoti kaikenikäisille.
Rakkaus on yksi avainasioista. Teologisesti raikas opetus on tärkeää, mutta ihmisten pysyminen riippuu paljon siitä, kokevatko kaikki ikäryhmät aitoa välittämistä. Hallituksen tulee tukea laadukasta työntekijäkoulutusta, huomioida eri ikäryhmät ja kansankerrokset, kannustaa evankeliointiin, seurakuntien istutukseen ja lähetystyöhön, sekä tukea Teopoliksen kehittymistä.
2. Tuon omakohtaisimman kokemuksen Oulusta, jossa on keskisuuri seurakunta. Olen asunut aiemmin myös muutaman pienen vapaaseurakunnan alueella, joten ymmärrän niiden haasteet ja rajoitteet. Minua on sanottu synnynnäiseksi diplomaatiksi, kuuntelen mielelläni näkemyksiä eri puolelta Suomea ja otan ne huomioon. Noin 15 vanhimmistovuotta on antanut näkemystä paikallisseurakuntien vastuisiin.
3. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa minulle a) omaisuuden hoitoa, joka tuo pitkällä aikavälillä seurakunnille ja kirkkokunnalle tuottoa tai ainakin hillitsee menoja, ja b) realististen budjettien tekemistä joka vuosi.
Kirkon kannattaa omistaa ja tarvittaessa hankkia lisääkin kiinteää omaisuutta, ja myydä vain huolellisesti harkiten. Toki vuokraaminenkin on monessa tilanteessa järkevämpää.
Toisaalta taloudenpidossakin palaan rakkauteen. Tiukka kamreerimaisuuskaan ei auta talouteen, jos seurakunnissamme ei ole paljon ihmisiä, jotka rakastavat kirkkoa ja haluavat tukea sitä taloudellisestikin säännöllisesti.
Rakennusinsinööri Juhani Korhonen (69), Kuopion vapaaseurakunnan jäsen
1. Vapaakirkko tunnetaan siitä, että nimensä mukaan sinne on matala kynnys ja helppo tulla — sellaisena kun on. Siellä ei tarvitse suorittaa — voi levätä Jumalan läsnäolossa ja vastaanottaa armoa, parantumista ja ennen kaikkea voi kuunnella, mitä Jumala puhuu. Ei väkinäistä suorittamista.
Diakonia toimii vahvasti. Koti kylmässä maailmassa on Vapaakirkko.
2. Paikallisseurakuntien haasteet ovat pääosin samansuuntaisia. Yhteisiin haasteisiin voi vastata osin keskitetysti, tiedonkeruulla. Paikalliset piirteet tai haasteet tulevat esiin kun hyvät neuvot ovat tarpeen.
Yhteisöllisyyttä ja mielenkiintoa voisi lisätä esimerkiksi kierrättämällä opettajia ja työntekijöitä.
3. Seurakuntatasolla yksi suurimmista menoeristä on kiinteistövero. Kiinteistöveron maksusta on tullut omassa seurakunnassanikin palkkojen jälkeen suurin kuluerä (noin 25 000 € / vuosi).
Veroa voi alentaa, jos kunnanvaltuustoilla on hyvää tahtoa. Verolainsäädäntöön on pyrittävä vaikuttamaan. Tässä voisi tehdä yhteistyötä muidenkin hengellisten yhdistysten ja kirkkokuntien kanssa. Epäoikeudenmukainen arviovero ei saisi olla tätä päivää.
Mikäli mahdollista, omaisuuden managerointi tai realisointi, vuokraustoiminta, liiketoiminta tuovat tuloa. Jäsenistö on kuitenkin kantava voima.
Tradenomi Tommi Mäki (43), Seinäjoen vapaaseurakunnan jäsen
1. Haluan parantaa seurakuntien elinvoimaisuutta. Kokemukseni työelämässä ja seurakunnan vastuutehtävissä ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että ilman panostuksia on haastavaa kasvaa. Mielestäni kirkkokunnan tehtävä on mahdollistaa ja tukea paikallisseurakuntien kehittymistä. Näkökulmani on konkreettisissa asioissa, esimerkiksi toimitilaratkaisuissa ja toimintamalleissa. Aiempien sukupolvien arvokas työ mahdollistaa monia vaihtoehtoja.
2. GLS:n slogan kuuluu: ”Paikallisseurakunta on maailman toivo.” Tavoittavin työ tehdään seurakunnissa ja ennen kaikkea arjessa. Haluan olla osaltani kanava seurakuntien haasteiden ymmärtämisessä ja ratkaisujen etsimisessä. Toivottavasti voimme löytää ja hyödyntää parhaita keinoja eri seurakunnista. Mielestäni hyvä tapa siihen on alueellisen yhteistyön voimistaminen.
3. Rukoilen, että voisimme tehdä yhtä viisaita päätöksiä kuin edeltäjät. Vaikka viime vuodet ovat haastaneet, olemme toisaalta saaneet suuria siunauksia juuri talouden alueella. Vapaakirkon omaisuuden käyttämisessä ja hyödyntämisessä tarvitaan paljon viisautta. Isoja päätöksiä on tehty ja osa hankkeista odottaa toteutumistaan. Meidän tulee yhtäältä sopeuttaa kuluja ja toisaalta löytää oikeat kohteet vapautuvalle pääomalle. Pääoman tuottavuus tulee mielestäni mitata talouden lisäksi tavoittavuudella.
Nähdäkseni taloushaasteet ovat pienempi ongelma kuin kasvun taittuminen. Talous on väline parantaa tavoittavuutta. Kasvu lisää myös tavoittavuuteen sijoitetun pääoman tuottavuutta ajallaan.
Lehtori, KTM, Jari Kaari (45), Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan jäsen
1. Vapaakirkolla on vahva yhteis- ja herätyskristillinen historia. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kirkkokuntamme tulevaisuutta.
Kirkkokuntamme kohtaa yhteiskunnan sekularisoitumisen mukana tuomat haasteet. Meidän on löydettävä keinoja, miten kohtaamme tämän ajan ihmiset rakastaen ja totuudesta tinkimättä. Toivoisin, että kirkkokuntamme voisi myös osallistua rohkeammin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
2. Olen saanut nähdä seurakuntaelämää pienemmissä ja suuremmissa vapaaseurakunnissa, niin hyvissä kuin haastavammissakin hetkissä. Uskon, että voisin osaltani tuoda viestiä kentältä ja minuun saisi olla rohkeasti yhteydessä. Toivoisin, että seurakunnilla olisi matala kynnys ottaa yhteyttä hallituksen jäseniin.
3. Kirkkokuntamme taloudelliset haasteet tulee pyrkiä ratkaisemaan yhdessä kirkkokuntamme talousasiantuntijoiden kanssa. Joudumme tarkastelemaan kulurakennetta ja tekemään harkittuja, oikea-aikaisia päätöksiä, jotta tulevaisuudessa meillä on elinvoimainen ja vetovoimainen Vapaakirkko.
Hallintotieteiden maisteri, tradenomi Kylli Niemelä, Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan jäsen
1. Opetuslapseuttaminen, osallisuuden vahvistaminen, ihmisten hyvinvointi (myös työntekijöiden) ja rohkeasti ajassa eläminen, verkostojen vahvistaminen ja yhteistyö ovat niitä asioita, joita haluaisin vahvistaa.
2. Paikallisseurakunta on osa elämääni. Se näkyy ja heijastuu arkeen ja päätöksentekoon. Tiedän jonkin verran mitä kipukohtia eri-ikäisillä on ja mitkä asiat ovat kulloinkin pinnalla tai pinnan alla.
3. Kuuntelisin ensin Jumalaa, rukoillen yksin ja yhdessä sekä kysyen neuvoa viisaammilta. Kävisin yhteistä keskustelua. Yhteinen päätöksenteko ja avoimuus taloudenhoidossa on tärkeää.
Lisäksi Ehdolla on: Kasvatustieteiden maisteri KM Arto Jormalainen (62), Helsingin vapaaseurakunnan jäsen
