WWL-vainoraportin kärkisijalla on Pohjois-Korea, jossa kristittynä eläminen on kaikkein vaarallisinta. Maan sijoitus on pitänyt jo vuodesta 2002 — poikkeuksena vuosi 2022, jolloin kärjessä oli Afganistan Talebanin noustua siellä valtaan.
Kristittyjen vaino lisääntyi lokakuusta 2023 syyskuuhun 2024 ulottuvalla uusimman WWL-raportin tutkimusjaksolla muun muassa Keski-Aasian maissa ja sisällissodan pitkään runtelemassa Jemenissä (sija 3). Myanmarissa (13) moni kristitty elää taistelujen keskellä tai pakolaisleirillä armeijan ja opposition välisen konfliktin vuoksi.
Meksikon väkivaltaisen vainon pisteet ovat Latinalaisen Amerikan korkeimmat ja sen WWL-sijoitus (31) nousi ainoana maanosassaan. Keskenään taistelevat rikolliskartellit hyökkäävät usein etenkin rauhaa edistäviä tai apua uhreille tarjoavia seurakuntien johtajia ja kristillisiä järjestöjä vastaan.
Keski-Aasian kristityt heikoilla
Autoritaaristen hallintojen uhka kristityille on luonut Keski-Aasiaan pelon ilmapiirin. Vuoden 2025 WWL-raportin vainoa mittaavia pisteitä nosti eniten Kirgisia (47), joka sijoittuu 50 kristitylle vaarallisimman maan joukkoon ensi kertaa sitten vuoden 2013. Presidentti Sadyr Žaparovin aikana uskonnonvapauden rajoitukset ovat lisääntyneet ja kirkkoihin kohdistuva väkivalta kiihtynyt. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin huhtikuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan hallinto on tehostanut toimia julkisen kritiikin ja mielipiteiden ilmaisemisen tukahduttamiseksi. Kirgisian uudet kulttuuriperinteitä ja kansallisia arvoja edistävät lait heikentävät oikeusvaltioperiaatteita ja rajoittavat sananvapautta. Laveilla poliittisen toiminnan määritelmillä rajoitetaan myös yhdistymisvapautta.
Kirgisian naapurimaa Kazakstanissa (38) jumalanpalveluksiin tehtiin aiempaa enemmän poliisiratsioita. Myös protestanttikristittyjen naisten seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitot lisääntyivät.
Saharan eteläpuolisen alueen valtioiden epävakaus on luonut valtatyhjiön, jonka islamistitaistelijat ovat täyttäneet.
Väkivalta ja pakolaiskriisi jatkuvat Afrikassa
Afrikassa asuu enemmän kristittyjä kuin millään muulla mantereella, mutta heihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt vuosien ajan. Saharan eteläpuolisen alueen valtioiden epävakaus on luonut valtatyhjiön, jonka islamistitaistelijat ovat täyttäneet.
Sudanissa keväällä 2023 alkaneen sisällissodan kiihtyminen nosti maan WWL-sijalle 5. Nousun taustalla ovat kristittyjen murhat, seksuaalinen väkivalta sekä hyökkäykset kristittyjen koteihin ja yrityksiin. Vuoden 2024 puoliväliin mennessä liki 8 miljoonaa sudanilaista eli maansisäisinä pakolaisina.
Nigeriassa (7) fulanipaimentolaisten sekä Boko Haramin ja Lakurawan kaltaisten jihadistiryhmien iskut painottuvat kristittyjen yhteisöihin. Ihmisoikeustilannetta tarkkailevan Observatory for Religious Freedom in Africa -järjestön mukaan Nigeriassa surmattiin vuosina 2020–2023 yli 30 000 siviiliä: yli 22 000 kristittyä ja reilu 8000 muslimia. Maassa on kristittyjä ja muslimeja suunnilleen saman verran.
Open Doors tukee Sahelin alueen kristittyjä monivuotisella Nouse Afrikka -kampanjalla yhteistyössä paikallisten kirkkojen kanssa.
Moni seurakunta elää eristyksissä
Kristityt joutuvat painostuksen ja valvonnan vuoksi yhä syvemmälle eristyksiin muun muassa Pohjois-Afrikan Algeriassa ja Libyassa. Talebanin hallitsemassa Afganistanissa seurakunta elää syvällä maan alla. Kiinassa seurakuntien melko avoimen toiminnan aikakausi alkaa olla vain muisto. Uusia säädöksiä astuu voimaan, ja valtion virallisesti hyväksymiä seurakuntiakin painostetaan. Pastorit on velvoitettu suorittamaan uudelleenkoulutusjaksoja, ja lasten kristillinen kasvatus on kielletty.
Lähi-idän kristittyjen tulevaisuutta uhkaa etenkin rikollisuuden, korruption, syrjinnän ja epävakauden lisäämä maastamuutto. Alkukirkon syntyalue Syyriassa uhkaa tyhjetä kristityistä. Israelin ja Hamasin välisen sodan varjossa elävät kristityt ovat uhattuina Gazassa ja Länsirannalla. Moni kristitty perhe on muuttanut tai yrittää muuttaa pois alueelta.
Hyvääkin kehitystä on
Indonesiassa rajuin väkivalta kristittyjä kohtaan on lieventynyt hieman. Raportoidut kristittyjen surmat ja hyökkäykset seurakuntiin vähenivät, joten maa putosi WWL-listauksen 42. sijalta sijalle 59.
Kolumbiassa toimii hallitusta vastustava sissiliike, minkä lisäksi rikollisjärjestöt taistelevat keskenään alueiden ja huumekaupan hallinnasta. Väkivalta kohdistuu myös heikossa asemassa olevia ihmisiä auttaviin seurakuntiin. Helmikuussa 2024 sissijoukot ja huumekauppiaat solmivat kuitenkin väliaikaisen aselevon, minkä ansiosta kristittyihin kohdistuva väkivalta väheni jonkin verran. Kolumbian sijoitus WWL-listalla (46.) putosi peräti kahdellatoista sijalla.
Nicaraguan itsevaltainen presidentti Daniel Ortega pyrkii murtamaan oppositiotoiminnan. Seurakuntien ja kirkkojen johtajat lukeutuvat äänekkäimpiin hallituksen vastustajiin, joten heidän pidätyksensä, vangitsemisensa ja maasta karkottamisensa ovat yleisiä. Tilanteen heikkenemistä ovat kuitenkin suitsineet Yhdysvaltojen ja Kanadan Nicaraguan hallitukselle viime vuonna määräämät omaisuutta ja matkustamista koskevat sanktioit. Niiden myötä Pohjois-Amerikan maat liittyivät Euroopan unionin pakoteohjelmaan ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseksi.
WWL 2025 lukuina:
- Uskonsa takia tapetut kristityt maailmassa: 4 476 (vähennystä WWL 2024 -raporttiin nähden noin 500)
- Uskontoon perustuvat iskut kristittyjen kauppoihin, koteihin ja liikeyrityksiin: 28 368 (lisäystä noin 7000)
- Väkivallan vuoksi pakolaisiksi joutuneet kristityt Saharan eteläpuolisella alueella: 16 miljoonaa (vähennystä 0,2 milj.)
- Vakavaa vainoa kohtaavat kristityt maailmassa: 380 miljoonaa (lisäystä 15 milj.)
Lähde: Open Doors
