Santalan alueen kaupan vastatuuli ja Kiponniemen Herätys-rakennuksen kustannusarvion roima ylittyminen haastavat Vapaakirkon taloutta

Merkittävä osuus Vapaakirkon varallisuudesta on kiinni Teopoliksen kiinteistössä Tampereella. Teopoliksen talouden suhteen tilanne on Kimmo Kaartaman mukaan hyvä; vuokra-aste on yli 90 prosenttia. Kaartama pitää tervetulleena kehityksenä sitä, että kristillistä toimintaa harjoittavien vuokralaisten osuus on jatkuvasti kasvanut. Kiinteistöä pidetään kunnossa sekä vuokratuotoilla että Vapaakirkon sijoitustoiminnan tuotoilla. ”Toissa vuonna laadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma korjaus- ja kunnostustöistä. Suurempaa remonttitarvetta ei ole lähivuosina”, Kaartama kertoo. Sijoitustoiminnalla huolehditaan Vapaakirkon toiminnan rahoittamisen lisäksi myös siitä, että korjaukset voidaan tehdä oikeassa aikataulussa.Kuva: Maija Latvala
Hotelli Annan myynnistä saatujen varojen sijoittaminen on sen sijaan sujunut suunnitellusti sekä sijoituskohteiden että tuoton osalta.

Kuluneen reilun vuoden aikana Vapaakirkon talous on kokenut merkittäviä muutoksia. Hotelli Anna myytiin kesällä 2023, ja kauppasumma siirtyi Vapaakirkolle syksyn mittaan. Myös Santalan alueesta tehtiin kauppasopimus joulukuussa 2023. Lisäksi Kiponniemen uuden Herätys-rakennuksen rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia Vapaakirkon talouteen.

Uutiset ovatkin Vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartaman mukaan sekä hyviä että huonoja.

– Hotellin myynnistä saadut varat on sijoitettu suunnitelman mukaisesti, hän kertoo.

Ensin maksettiin pois velka, joka oli otettu, kun Vapaakirkko vuonna 2019 osti osan Seinäjoen vapaaseurakunnan Valkea-kiinteistöstä. Kyseisessä osassa toimii kristillinen päiväkoti. Nyt velattomat tilat tuovat tuottoa Vapaakirkolle. Hotellin myynnistä saaduilla varoilla ostettiin myös viisi asuntoa pirkkalalaisesta uudesta kerrostalosta. Asuntopehtoori-yritys hoitaa asuntojen vuokraamiseen liittyviä juoksevia asioita.

– Lisäksi olemme sijoittaneet osakkeisiin ja korkorahastoihin, joiden osalta tilannetta seuraa Vapaakirkon sijoitustyöryhmä.

Sijoitussuunnitelma on toteutunut tavoitteen mukaisesti myös tuotto-odotuksen suhteen.

– Varallisuuden tuotto on nyt neljän ja viiden prosentin välillä. Lisäksi se on tasaisempaa ja varallisuus hajautetumpaa kuin aiemmin.

Vapaakirkon taloudellisen tilanteen vaihtelu onkin jatkossa aiempaa vähäisempää, mikä helpottaa esimerkiksi talouden suunnittelua. Helsingin hotellimarkkinan haastavaa tilannetta sivusilmällä seurannut Kaartama ajattelee edelleen, että hotellin myynti oli oikea ratkaisu.

– Tulevat sukupolvet voivat arvioida asiaa paremmin, mutta tänään uskallan sanoa, että se oli hyvä kauppa.

Vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartaman toiveikkuutta pitää haasteiden edessä yllä kaksi tukipilaria. ”Kuljemme rukoillen ja heitämme hankkeemme Herralle, jotta ne menestyisivät. Myös neuvonantajien runsaus tuo menestyksen.” Vapaakirkon talouteen liittyviä kysymyksiä onkin työstetty useamman osaavan ihmisen voimin. ”Nyt pitää myös johtaa erityisen tarmokkaasti, tilanne vaatii sitä. Valittuun suuntaan on mentävä määrätietoisesti ja edistymistä tarkasti seuraten.” Kuva: Eemeli Kujala

Energiapuisto ei toteutune

Huonommille uutisille Kaartama etsii hetken oikeita sanoja. Hangon Santalan tilannetta kuvaamaan löytyy sopivan merellinen ilmaus.

– Kauppa on vahvassa vastatuulessa.

Alueelle oli tarkoitus pystyttää aurinkovoimapuisto. Hangon kaupunki oli hankkeen suhteen myötämielinen, mutta Puolustusvoimien kanta siihen on kielteinen. Kaupunki vastaa maankäytön suunnittelusta alueellaan, mutta huomioi toki tarkasti Puolustusvoimien näkemyksen.

– Tilanne heittää varjon koko hankkeeseen, Kaartama myöntää.

Suuri osa sovitusta kauppahinnasta ei siis ole vielä siirtynyt Vapaakirkolle, joten varoja ei pystytä myöskään sijoittamaan. Näin varoista ei siis saada tällä hetkellä tuottoa. Vuositasolla puhutaan Kaartaman mukaan yli 100 000 euron menetyksestä, mikä on Vapaakirkon talouden kannalta merkittävä summa.

Vaihtoehtoista suunnitelmaa ei kuitenkaan edistetä ennen kuin syksyn mittaan selviää, onko alkuperäisellä hankkeella enää etenemismahdollisuuksia. Kuluja Santala ei tällä hetkellä Vapaakirkolle tuota. Alueen omistaa I. Klingan säätiö, joka myös hallinnoi sitä ja vastaa näin kuluista ja kunnossapidosta.

Kaupat Santalan alueesta tehtiin vuoden 2023 joulukuussa. I. Klingan säätiötä edustivat Jetro Klinga (vas.) ja Ilkka Klinga. Kimmo Kaartama allekirjoitti kauppakirjat Vapaakirkon puolesta. Santalan alueen kauppasummaa ei ole paljastettu julkisuuteen. Se tullaan tekemään, kun summa on kokonaisuudessaan siirtynyt Vapaakirkolle, ellei summan julkistamista estetä kauppasopimuksessa. Valittu linja johtuu siitä mahdollisuudesta, että lopulta päädytään uuteen kauppaan. Sitä mahdollisesti neuvoteltaessa ei ole myyjän etu, mikäli aiemmin tehdyn kaupan hintalappu on tiedossa.Kuva: Maija Latvala

Ylimääräinen kokous koolle

Toinen Vapaakirkon talouden vastapuhuri liittyy Kiponniemeen valmistumassa olevaan Herätys-rakennukseen. Projektin kustannusarvio on ylittynyt roimasti pääasiallisesti syistä, jotka eivät olleet ennakoitavissa. Rakennesuunnittelu myöhästyi kuukausilla, minkä vuoksi rakentamaan jouduttiin talvella. Se hidasti töiden etenemistä. Lisäksi rakennuksen elementit eivät olleet kaikkineen oikean kokoisia, mikä on myös aiheuttanut viivästymisiä ja jo tehdyn työn purkamista.

– Puhumme kaikkiaan useista sadoista tuhansista ylimääräisistä euroista. Meillä on toki mahdollisuus reklamaatioon, ja sitä aiotaan myös käyttää, Kaartama kertoo.

Santalan haasteellinen tilanne ja Herätys-rakennuksen ongelmat ovat pakottaneet Vapaakirkon käyttämään osan sijoitusvarallisuudestaan. Pelkän tuoton sijasta on siis syöty pääomaa.

– Asia täytyy saattaa jo mittaluokkansakin vuoksi seurakuntien tietoon, Kaartama sanoo.

Ajattelen, että nämä kuopat ovat kuitenkin väliaikaisia.

Vapaakirkko kokoontuukin ylimääräiseen kokoukseen Tampereella Teopoliksessa 21.9. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä, mutta siellä kerrotaan avoimesti taloustilanteesta ja keskustellaan vapaaseurakuntien kokousedustajien kanssa siitä, miten haasteiden suhteen edetään. Selvää on vähintäänkin se, että Herätys-rakennuksen rakentaminen tulee saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti, jotta reklamointi päästään käynnistämään ja rakennus toisaalta alkaa myös tuottaa. Santalan osalta kokouksessa pohditaan vaihtoehtoisten suunnitelmien mahdollisuuksia, mikäli aurinkovoimapuisto ei toteudu.

Kaartama pitää todennäköisenä, että jo marraskuussa järjestettävässä Vapaakirkon syyskokouksessa tehdään näihin kysymyksiin liittyviä päätöksiä. Paniikkimielialaan hän ei löydä syytä.

– Ajattelen, että nämä kuopat ovat kuitenkin väliaikaisia, tilapäisiä takapakkeja. Viidestä kymmeneen vuoden perspektiivillä asiat saadaan kuntoon.

Hotelli Annan omistajavaihdos ei ole toistaiseksi juuri vaikuttanut Helsingin vapaaseurakunnan toimintaan tai talouteen

Helsingin vapaaseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Ilkka Salmensaaren mukaan on vielä aikaista arvioida Hotelli Annan myynnin lopullisia vaikutuksia seurakunnan talouteen. Tämä johtuu siitä, ettei ole kulunut vielä täyttä vuotta uuden kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta ja kiinteistön hotelliosan ja seurakunnan hallinnassa olevan osan eriyttämisestä. Tuntuma on, ettei merkittäviä yllätyksiä ole odotettavissa. Kulut pysynevät suunnilleen suuruusluokassa, jossa ne liikkuivat myös Vapaakirkon ollessa kiinteistön omistaja.

Salmensaaren mukaan kulujen jakamiseen sovellettavan sopimuspohjan pitäisi olla kunnossa, mutta käytännön toteutus hakee osin vielä uomiaan. Kiinteistön isännöintiä hoitaa uusi yritys, jolle kaikki sopimuksiin liittyvä ei ole ollut vielä täysin selvää.

– Tämänkaltaisissa asioissa on vielä isännöinnin osalta oppimista. Tilanne korjaantuu ajan myötä, Salmensaari uskoo.

Seurakuntaa hotellin naapurina ei koeta millään tavoin ongelmana.

Hotellin omistuspohjassa tapahtui muutoksia jo viime keväänä, kun uusi omistaja myi puolet hotellin hallintaan oikeuttavista osakkeista. Pääkaupunkiseudun hotellimarkkina on haastava ja kilpailu kovaa, joten hotellin omistaja ja samalla myös kiinteistöosakeyhtiön osakas saattavat vaihtua jatkossakin.

– Varmasti useammin kuin kiinteistön ensimmäisen sadan vuoden aikana, Salmensaari naurahtaa.

Vapaakirkon keskustoimistoksi ja matkustajia majoittavaksi Lähetys Hospiziksi aikanaan rakennettu Gösta Julenin suunnittelema rakennus täyttää ensi vuonna sata vuotta.

Mahdollista on, että jatkossa uudet omistajat pohtivat hotellitoiminnan sijaan muitakin vaihtoehtoja. Erityistä huolta Salmensaari ei vaikuta tilanteesta kantavan. Seurakuntaa kiinteistöyhtiössä edustavat Timo Suomela ja Tapio Aallos ovat kertoneet, että keskusteluyhteys yhtiön hallituksessa on hyvä, eikä seurakuntaa hotellin naapurina koeta millään tavoin ongelmana.

Myös käytännön asioissa naapuruus on toiminut. Seurakunta ja ViaDia Helsinki ry ovat esimerkiksi voineet käyttää yhteistä pihaa tarpeisiinsa entiseen tapaan.  

Tunnelmat ovat pitkälti jo tasaantuneet.

Monille seurakuntalaisille hotellin myynti oli ymmärrettävästi tunteita herättävä asia. Salmensaaren tuntuma on, että tunnelmat ovat pitkälti jo tasaantuneet. On huomattu, ettei omistajavaihdos vaikuta käytännössä seurakunnan tai paikallisen ViaDia-yhdistyksen toimintaan.

Seurakunnalla on ollut käynnissä jo ennen omistajanvaihdosta hanke, jossa kellaritilojen käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa. Tavoite on, että kaupungin rakennusvalvonnan rekistereissä olevat tilojen käyttötarkoitukset vastaisivat niiden todellista käyttöä. Omistajavaihdos ei ole vaikuttanut tähän hankkeeseen. Suoraan omistajavaihdokseen liittyviä rakenteellisia muutoksia on tehty vain vesimittarien asentamisen osalta. Näin huolehditaan siitä, että seurakunta vastaa ainoastaan aiheuttamistaan kuluista.

Tekstit: Maija Latvala
JAA ARTIKKELI:

Luetuimmat

Uusimmat

MAINOS
MAINOS