Saunakylän herätys täyttää 100 vuotta

Saunakylän rukoushuone. Kuva: Timo Koivisto
Historia elää ihmisissä! Timo Koivisto Jyväskylästä ja Markku Ohranen Tukholmasta — Saunakylän herätyksen lapsenlapset — kertovat omia muistojaan Saunakylältä.

Timo Koivisto kertoo, että hän seisoi 23. syyskuuta Kyyjärven Saunakylällä olevan vapaaseurakunnan rukoushuoneen pihapiirissä ja oli ”kosketetussa mielentilassa”.

– Tasan 100 vuotta sitten 23. syyskuuta 1923 tuossa samassa hirsikirkossa tehtiin päätös perustaa Karstulan Saunakylän vapaaseurakunta.

– Kyyjärvi oli tuolloin osa Karstulan kuntaa, nykyään itsenäinen kunta. Tuona samana päivänä päätöskokouksen jälkeen seurakunnan jäseneksi hyväksyttiin muiden mukana Risto-pappani, Koivisto kertoo.

Vuosikymmenten aikana Saunakylällä oli useita herätyksen aikoja. Nyt väki on vähentynyt huomattavasti sekä kylällä että seurakunnassa. Herätyksen siunaukset ovat kuitenkin levinneet ja ulottuvat laajalle ulkomaita myöten.

– Vanhempani tulivat uskoon viimeisen isomman herätyksen aikana.  

– Jumala toimi herätysten aikoina monin eri tavoin. Kauko-setäni eli normaalia maallisen miehen elämää eikä ollut uskossa. Eeva-mummollani oli kova tuska poikansa sielusta. Kerran Kaukon ollessa jollain reissullansa Eevalla oli hätä Kaukosta arkisten navettatöiden keskellä.

– Mummoni rukoili navetassa: ”Herra, ota Kauko kiinni eestä tai takkaa, mutta ota kiinni kuitenkin.” Siinä hetkessä siellä, missä Kauko oli, Jumalan voima lankesi hänen päälleen. Kauko painui polvilleen ja tuli uskoon kerta laakista, niin että miehen koko elämä ja tulevaisuus muuttuivat.

– Kauko ja hänen perheensä muuttivat Kanadaan, jossa he palvelivat ja jälkeläiset palvelevat Herraa. Muun muassa pojista kaksi on pastoreina, Timo Koivisto iloitsee muistellessaan.

Punaista limonadia ja aurinkoa

Markku Ohranen syntyi Saunakylän rukoushuoneessa 6. joulukuuta 1953. Sinä itsenäisyyspäivänä oli niin liukasta, ettei ollut mahdollista lähteä Karstulan laitokselle synnyttämään, joten hänen äitinsä synnytti pojan rukoushuoneen kammarissa.

– Vaikka muutimme pois Saunakylältä jo kolmisen vuotta syntymäni jälkeen, olin siellä paljon kesäisin mummolassa. Joka kesä järjestettiin rukoushuoneella juhlat. Lapsuuden muistot noista juhlista ovat punainen limonaadi ja aina aurinkoinen sää, Ohranen muistelee.

Vuonna 1946 Saunakylällä oli suuri nuorisoherätys, jossa viitisenkymmentä nuorta tuli uskoon.

– Heidän joukossaan olivat äitini Saimi ja isäni Vilho. Isäni alkoi pian miettiä, että nuorille täytyisi saada jotakin toimintaa.

– Hän ehdotti, että nuorille perustettaisiin kitarakuoro. Kuoro perustettiin ja sen johtajaksi valittiin isä-Vilho. Siitä alkoi isän 52 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt kuoronjohtajan tehtävä eri paikkakunnilla, Ohranen sanoo.

Vapaakirkollinen liike Saunakylällä sai alkunsa 1910, kun saarnamies Antti Jaaksi käveli maantiellä Saunakylän suuntaan. Markku Ohrasen isän isoisä Albert (Pertti) Ohranen oli palaamassa myllykuorman kanssa kotiinsa ja tarjosi Antti Jaaksille kyydin myllykuorman päällä. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin koululla, ja Pertti oli ensimmäisten uskoon tulleiden joukossa Antti Jaaksin kokoussarjan aikana.

Herätyksen aika merkitsi myös sitä, että syntyi tarve saada oma kokoontumistila. Kylälle rakennettiinkin talkoovoimin rukoushuone, joka vihittiin virallisesti käyttöön 1924. Siitä tuli koko kylän oma kirkko.

Suunnitteilla on kesällä 2024 järjestää rukoushuoneen 100-vuotisjuhla. Tähän juhlaan liittyy ajatus, että mahdollisesti voisimme järjestää tapaamisen rukoushuoneen vieressä sijaitsevalla koululla ja samalla pitäisimme jumalanpalveluksen rukoushuoneella. Saunakylän herätyshän alkoi kokouksista, jotka pidettiin koululla ennen rukoushuoneen valmistumista.

 

Editoitu 19.10.2023: Albert (Pertti) Ohranen on Markku Ohrasen isän isoisä, ei isoisä.

Timo Koivisto Jyväskylä
Markku Ohranen Tukholma
JAA ARTIKKELI:

Aiheeseen liittyvää