Espoossa jalkaudutaan kadulle ja odotetaan uskoontuloja
Espoossa missioon on valmistauduttu suunnitellen ja rukoillen niin kaupungin eri seurakuntien ja järjestöjen voimin kuin myös pienemmällä porukalla Matinkylän ja Olarin kaupunginosissa. Vapaaseurakunnan seurakunnanjohtaja Tero Koskinen kiittelee yhteishenkeä ”hyväksi, jopa innostuneeksi”.
Mediamission aikana Iso omena -ostoskeskuksen ympäristöön jalkaudutaan tarjoamaan kahvia, missiokirjoja ja rukousta. Valotalolla, jossa vapaaseurakuntakin toimii vuokralla, järjestetään yhteisvoimin iso kansainvälinen jumalanpalvelus ja alakoululaisille suunnattu Valokarnevaali. Mission jälkeen vapaaseurakunnassa voi osallistua kristinuskon perusasioita käsittelevään Alfaan.
Seurakuntalaisten into mediamissiota kohtaan vaihtelee, Koskinen toteaa.
– Toiset ovat selkeästi enemmän innoissaan tämäntyyppisistä asioista, toiset ovat varovaisempia.
Nähdäänkö mediamissio yksittäisenä tapahtumana vai mahdollisuutena pitkäkestoisempaan evankeliointiin?
– En tiedä, onko kellään pitkäjänteisempää ajatusta lähteä joka viikko kahvikärryn kanssa kadulle. Jos jokin porukka innostuisi tästä, niin hienoa! Mutta on tosi hyvä, että olemme saaneet jo tässä vaiheessa seurakunnasta porukan, joka on innostunut, Koskinen pohtii.
Itse hän toivoisi mission herättelevän laajemminkin evankeliointi-intoa, mutta tulokset nähdään aikanaan. Korona ja Ukrainan sota ovat saattaneet pehmittää ihmisten sydämiä evankeliumille.
– Pitkästä aikaa on isompi odotus siitä, että ihan oikeasti ihmisiä voisi tulla enemmän uskoon. Elämme poikkeuksellista aikaa. Vastaavan kaltaista ei ole ollut moneen vuosikymmeneen. Se ei voi olla vaikuttamatta ihmisten mieliin.
Seinäjoella panos kasvokkaisiin kohtaamisiin
kasvokkaisiin kohtaamisiin suurtapahtumien sijaan. Mediamissio näkyy vapaaseurakunnan kalenterissa — on Se löytyi -teemaisia jumalanpalveluksia, rukousvuorokausi, kouluvierailuja ja nuorille aikuisille suunnattuja klubi-iltoja — mutta pääpaino on arjen evankelioinnissa. Se onkin ollut kuluneen vuoden aikana tärkeä painopiste, jota on ruokittu muun muassa XEE-evankeliointikursseilla.
Seurakunnanjohtaja Ari Urhonen mainitsee erään seurakuntalaisen, joka on talonyhtiössään jakanut evankeliointikirjoja ja järjestää asukkaille grilli-illan.
– Suuntaus on pitkälti tämäntyyppistä, keskitymme kohtaamaan ihmisiä kasvokkain.
Urhonen arvioi, että missioon on lähdetty liikkeelle hitaanlaisesti koko Pohjanmaan alueella — mukana ei esimerkiksi ole juurikaan luterilaisia seurakuntia.
– Kirjojen jakelu lähestyy ja se tietysti virittää ihmisten mieliä, mutta yleistuntuma valmentautumiseen on tuntunut vähän laimealta.
Osasyynä voi olla korona, pastori arvelee, mutta myös passiivisuus. Moni on sitoutunut rukoilemaan mission puolesta, mutta käytännön toimiin on tartuttu tahmeasti. Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla aiemmin järjestetyt alueelliset mediamissiot, joissa Urhonen on ollut pastorina mukana, innostivat ihmisiä selkeästi enemmän.
– Evankelioimistyö näyttäisi yhä enemmän riippuvan siitä, kuinka yksilöt syttyvät. Isompiin tapahtumiin ei välttämättä Pohjanmaan alueellakaan olla innostuneita, ne tavoittavat pääsääntöisesti uskovia, hän pohtii.
– Näen mission ponnahduslautana. Rukoukseni on, että tästä käynnistyisi seurakuntiin enemmän evankeliointia elämäntapana.
Kouvolassa valmistautuminen lisännyt kristittyjen yhteyttä
Kouvolassa mediamission suunnittelu aloitettiin jo vuosi sitten yhteiskristillisellä kokoonpanolla, kertoo vapaaseurakunnan johtaja Kim Auvinen. Mukana ovat kaupungin luterilainen, helluntai-, vapaa- ja Sadonkorjuuseurakunta, joka kuuluu Harvest Church -kirkkokuntaan. Yhteinen tavoite on lisännyt seurakuntien välistä yhteyttä, Auvinen kiittelee.
– Meillä on mahdollisuus tehdä tällä alueella asioita, joita yksittäinen seurakunta ei voisi saavuttaa.
Mediamission ajaksi kauppakeskukseen tulee ”olohuone”, joka on auki lähes joka päivä. Sen lisäksi järjestetään kimpassa erilaisia tapahtumia, kuten jumalanpalvelus ja yhteinen ehtoollinen.
Vapaaseurakunnassa on pastorin mielestä hyvää liikehdintää, vaikka uusiakin aktiiveja saisi löytyä vastuutehtäviin.
– Tuntuu, että jonkinlaista heräämistä on tapahtunut, Auvinen arvelee.
Konkreettisia tavoitteita missiolle ei ole, mutta hän toivoo, että se rohkaisisi ihmisiä puhumaan avoimemmin uskostaan.
– Mission jälkeen alkavat Alfat ovat minulle merkkipaalu, jotka näyttävät todellisuuden: onko mukaan tullut kristinuskosta kiinnostuneita ja ovatko seurakuntalaiset aktivoituneet herättelemään näitä kysymyksiä lähipiirissään.
