Teoksen alkuperäinen ilmestymisajankohta muistuttaa monella tapaa omaamme. Euroopassa soditaan jälleen, ja suuret joukot vaikuttavat vakavoituvan taas perimmäisten kysymysten äärelle.
Kristinuskon eteisaula
Kirjan johdannossa Lewis kuvailee tavoitettaan: hän tahtoo tuoda lukijansa kristinuskon eteisaulaan. Tällä hän viittaa siihen, mikä yhdistää kristittyjä ja mikä on juuri kristinuskolle tyypillistä. Ensimmäinen tavoite onkin vakuuttaa lukija kristinuskon perimmäisistä totuuksista. Eteisaulasta ihminen voi jatkaa matkaansa johdatusta etsien johonkin kristinuskon tunnustuskuntaan.
Voisi kuvitella, että kristinuskon uskomuksia kuvaileva teos lähtisi liikkeelle Raamatusta. Se lähtee kuitenkin liikkeelle kauempaa. Ennen kuin Lewis siirtyy kuvailemaan kristillisiä totuuksia, hän osoittaa lukijalle hienovaraisesti, että Jumala on käynyt jo edeltä. Raamatun kirjoitettua sanaa edeltävät sydämeen kirjoitetut sanat. Jokaisella ihmisellä — halusipa hän tai ei — on sisimmässään oikeustaju (moraalilaki), joka asettaa ihmisen moraalisesti vastuulliseksi elämästään. Lewis vihjaa myös, että samainen moraalilaki on avain kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Moraalilain taustalla on Lain antaja.
Kiihkoton lähestymistapa avaa ovia sinne, minne tulikivenkatkuinen kristillisyys tuskin milloinkaan löytäisi.
Ajattomia totuuksia
Juuri Lewisin tapa lähteä liikkeelle moraalilaista tekee teoksesta erittäin ajankohtaisen, sillä eettiset perustotuudet ovat ajattomia. Emme elä enää kristillisen yhtenäiskulttuurin aikaa, emmekä voi olettaa Raamatun olevan kaikille ihmisille auktoriteetti. Jokaisena aikana on julistettava ennen kaikkea Raamattua, mutta meidän olisi hyvä seurata Lewista siinä, että vetoaisimme vahvemmin myös järkeen ja oikeustajuun. Sillä ihminen voi eksyä kauaskin Raamatun sanan alta — tai olla siitä täysin tietämätön — mutta moraalilaki tavoittaa jokaisen. Tätä on kristinusko opettaa lukijansa tunnistamaan moraalilain hienosyistä ääntä, sillä Lewisin ajattelu on harvinaisen tarkkaa ja jokainen käytetty sana tarkoin punnittu.
Kirjaa voisi kutsua kauniisti konservatiiviseksi. Lewis on samaan aikaan vakuuttava ajattelija, konservatiivinen moraali- ja oppikäsityksiltään sekä keskusteleva esitystavassaan. Kiihkoton lähestymistapa, jossa kristinuskoa tarkastellaan filosofisesta tai maailmankuvallisesta näkökulmasta, kykenee avaamaan ovia sinne, minne tulikivenkatkuinen kristillisyys tuskin milloinkaan löytäisi. Tästä syystä teos sopii erinomaisesti sekä kristinuskosta vieraantuneemmalle että kristitylle lukijalle.
