›› Kristillisen kirjallisuuden ja musiikin verkkokauppa.

nettikirjakauppa-2015

MAINOS

Search

Kesäjuhlilla puhuttivat Israel, talous, köyhyys, työelämä ja koulu

Kuva: Eemeli Kujala
Vapaakirkon kesäjuhlien viikonloppu 7.–9. kesäkuuta oli täynnä mielenkiintoista ohjelmaa. Yksi kiinnostavista oli lauantain paneelikeskustelu yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Paneelikeskustelun juonsi Kati Nummensalo, seinäjokinen poliitikko ja KD:n varakansanedustaja. Hän on mukana työryhmässä, jonka tavoite on perustaa kristillinen koulu Seinäjoelle.

Panelisteina olivat KD:n kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman, yrittäjä ja KD:n varakansanedustaja Kauko Turunen, Keskustan kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, Suomen Vapaakirkon diakoniatyön johtaja ja ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman sekä Seinäjoen kristillisen päiväkoti Sinikellon johtaja Suvi Korhonen. Myös Korhonen on mukana Seinäjoelle suunnitteilla olevan kristillisen koulun työryhmässä.

Paneelikeskustelun runko oli todella hyvä ja mielenkiintoinen sillä sen sijaan, että kaikki olisivat vastanneet samoihin kysymyksiin, jokaiselle esitettiin oman aihealueen kysymys, johon hän sai vastata ja jota pari muuta panelistia sai kommentoida.

Tämän päivän keskustelua ja uutisointia hallitsee aivopesu

Israel

Ensimmäisenä paneuduttiin Israeliin. Nummensalo kysyi Östmanilta, miten Suomen tulisi suhtautua Israeliin. Aihe on todella laaja, ja siitä olisi voinut puhua pitkään, mutta Östman kiteytti vastauksensa siihen, että kun aletaan muodostaa kantaa Israeliin ja etenkin nykytilanteeseen, jolloin alueella on sotatila, kuuluu ensinnäkin ottaa selvää faktoista.

– Raamattu sivuun, esiin historiallinen viitekehys ja juridinen näkökulma.

– Tämän päivän keskustelua ja uutisointia hallitsee aivopesu, ja tämä tauti on levinnyt osittain myös keskustaoikeistolaisiin puolueisiin. Tähän ovat syynä väärät faktat ja yksipuolinen uutisointi, Östman totesi.

Hamas on terroristijärjestö, ja on syytä pitää mielessä, että jos annamme periksi Hamasille, annamme todellisuudessa samalla periksi myös Iranille ja Putinille Venäjällä, sillä ne ovat tahoja jotka hyötyvät tilanteesta eri tavoin.

Tähän aiheeseen sai kommentoida Antti Kurvinen. Hän jakoi huolen median yksipuolisesta uutisoinnista, mutta muistutti, että myös Israelin toimet ovat menneet liian pitkälle, viimeisimpänä esimerkkinä Rafah, jonne Israel iski verisesti.

– Näkemykseni on, että Tasavallan Presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan muodostaman TP-UTVAn kannattama malli, jossa tavoitellaan pitkällä tähtäimellä kahden valtion mallia, olisi polku rauhaan alueella. Väkivallan ja koston kierre on lopetettava, Kurvinen tiivisti.

Toivo tulee kohtaamisista

Kristian Vilkman sai vastattavakseen kysymyksen, miltä suomalainen köyhyys ja huono-osaisuus näyttää tällä hetkellä.

– Meidän isoin työmuotomme on ruoka-aputyö yhteistyössä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Ruoka-aputyöpisteitä on 90–100 ympäri Suomen.

– Sillä kentällä muutos on kaikkein suurin, asiakaskunta kasvaa, ja uutena ilmiönä on tullut monikansallisuus, Vilkman aloitti vastauksensa.

– Meidän on pitänyt saada moniin paikkoihin virallisia järjestyksenvalvojia, sillä ruokaa ei ole rajattomasti ja paikalla voi olla suomalaisten lisäksi esimerkiksi venäläisiä ja ukrainalaisia.

Vilkman muistutti, että köyhyyteenkin on todella monia syitä. On pienellä eläkkeellä olevia, on mielenterveys -ja päihdeongelmaisia, on niitä, joilta äkillinen sairastuminen on vienyt työn ja elannon.

Kohtaamme yksilöitä ja näemme muutosta yhden ihmisen elämässä

Nummensalo esitti kysymyksen, joka minullekin kuulijana nousi mieleen: ”Tuleeko koskaan toivoton olo?”

– Ei tule. Kun ihminen kohtaa ihmisen, se tuo toivoa, Vilkman vastasi.

– Kohtaamme yksilöitä ja näemme muutosta yhden ihmisen elämässä. Liikaa ei saa katsoa vain kokonaiskuvaa,  Vilkman totesi ja sai minutkin pysähtymään.

Suvi Korhonen kommentoi aihetta päiväkotimaailmasta nähtynä:

– Perheissä tilanteet ovat joskus todella monimutkaisia, mutta meidän tehtävämme on aina katsoa lapsen etua ja toimia sen mukaan. Usein se tarkoittaa sitä, että annamme lapsen mukaan ruokaa kotiin päivän päätteeksi.

Usein se tarkoittaa sitä, että annamme lapsen mukaan ruokaa kotiin päivän päätteeksi

Työmoraalia etsimässä

Kauko Turunen pääsi pohtimaan vastausta kysymykseen, mitkä olisivat avaimet talouden kasvuun Suomessa.

Pitkän linjan yrittäjänä ja kokemuksen syvällä rintaäänellä Turunen totesi, että niin sanottuihin likaisiin töihin ei tahdo enää saada suomalaisia.

– Yhteiskunta on vinksahtanut, kun työnteko ei kiinnosta. Voisi auttaa, jos yhdeksi oppiaineeksi kouluun otettaisiin yrittäjyys ja yhteiskuntaoppi, Turunen tuumi.

Östman kommentoi taloutta hallituksen puolelta siten, että nyt on pyrkimys sopeuttaa taloutta 9 miljardin euron edestä ja saada velkaantuminen taittumaan.

– Taittuminen ei tarkoita siis velanoton loppua vaan sitä, että myös bruttokansantuote nousee. Siihen tarvitaan lisää työvoimaa. Jos EKP (Euroopan Keskuspankki) pitää korkotasoa korkealla, se on tuhon tie,  Östman totesi.

valtio voisi taata jokaiselle 15-vuotiaalle kesätyöpaikan, jolloin nuori oppisi työnteon, päivärytmin ja niiden merkityksen.

Kurvinen muistutti, että yhteinen huoli on työmoraalin lasku, mutta että toisaalta kaikki perheet ovat erilaisia, eivätkä kaikki opi työntekoa niin sanotusti äidinmaidossa. Hän myös heitti ajatuksen ohjelmasta, jossa valtio voisi taata jokaiselle 15-vuotiaalle kesätyöpaikan, jolloin nuori oppisi työnteon, päivärytmin ja niiden merkityksen.

Harva yritys nimittäin ottaa kesätöihin alaikäisiä, ja lisäksi moneen työhön on opiskeltava ja hankittava erilaisia kortteja. Turunen kannatti ajatusta valtion ”kesätyöohjelmasta”, mutta toisaalta Östman esitti aiheellisen näkökulman yksilön vastuusta elämänsä suhteen.

Kaiken kaikkiaan panelistit jakoivat yhteisen huolen siitä, että työmoraali on monelta nuorelta hukassa, ja esimerkiksi Suvi Korhonen totesi, että päiväkotiin tulevista työkokeilijoista keskimäärin vain kaksi kymmenestä ovat suoralta kädeltä työelämään soveltuvia.

Kristillisyyttä kasvattamassa

Suvi Korhoselle osoitettiin kysymys siitä, tarvitaanko meillä kristillisiä päiväkoteja ja kouluja.

– Kyllä tarvitaan. Yhteiskunta on moniarvoistunut niin paljon, että nykyajasta katsottuna entisaikaan kaikki koulut olivat käytännössä kristillisiä, Korhonen vastasi.

Hän toi esiin myös sen, että esimerkiksi Etelä-Suomessa moniin kristillisiin päiväkoteihin ja kouluihin on pitkät jonot, eivätkä kaikki jonottajat ole suinkaan uskovaisia perheitä. Joukossa on jopa muslimiperheitä.

– Mikään kasvatus ei todellisuudessa ole arvoneutraalia, ja kristillinen kasvatus on jopa nostanut suosiotaan, Korhonen tähdensi.

Kristian Vilkman sanoi olevansa erityisen huolestunut lisääntyneestä väkivallankulttuurista lasten ja nuorten keskellä.

– Sanat synnyttävät ajattelua ja ajattelu tekoja. Meidän tulisi keskittyä puhumaan hyvää ja puuttua tilanteisiin, jotka vaikuttavat huonoilta, Vilkman tiivisti.

Mikään kasvatus ei todellisuudessa ole arvoneutraalia, ja kristillinen kasvatus on jopa nostanut suosiotaan

Kurvinen sanoi olevansa tiukka uskonnonvapauden puolustaja mutta havainneensa, että Suomessa on liikaa niin sanottua positiivista uskonnonvapautta eli esimerkiksi korostetaan oikeutta erota kirkosta.

– Pitäisi olla oikeus myös uskoa reilusti, hän kommentoi.

Lopuksi jokainen panelisti sai vastata samaan kysymykseen: ”Mistä saat voimaa?”
Vastauksissa vilahteli näyn ja kutsumustyön merkitys, tarkka rytmi arjessa sekä selkeä työn ja vapaa-ajan rajaaminen ja rukous. Voimaa antavat myös läheiset, taide, liikunta ja se, etenkin politiikassa, kun saa jonkin asian hoidettua oikeudenmukaisesti. Monilla on töissä paljon tiukkoja tilanteita, ja joskus ilo on vain revittävä irti arjen pienistä hetkistä.

Paneeli oli erittäin onnistunut kokonaisuus, ja oli kiinnostavaa kuulla eri yhteiskunnan osa-alueilla toimivilta vaikuttajilta heidän näkemyksiään ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus jäädä keskustelemaan yhdessä panelistien kanssa käsitellyistä aiheista tarjottavien äärellä.

Teksti: Katja Koivistoinen
JAA ARTIKKELI:

Aiheeseen liittyvää