Leena Kiuru syntyi 21.11.1941 Varkaudessa, johon perhe oli päätynyt evakkotaipaleensa päätteeksi. Hänet siunattiin 80-vuoden iässä 2.12.2022 haudan lepoon Varkauteen Luttilan hautausmaalle Hilja-äidin ja Viljo-isän viereen.
Leenalle tärkeän kotikaupunki Varkauden Savonmäessä sijaitsi hänelle erittäin rakas kotitalo. Tuon hänen isänsä rakentaman talon seinien sisällä varttuivat aikuisiksi myös Leenan neljä sisarusta. Heistä läheisin oli sisko Soili, joka huolehti Leenasta loppuun asti rakkaudella ja valtavalla kärsivällisyydellä.
Leena aloitti talouskoulun 15-vuotiaana ja pääsi sen jälkeen opiskelemaan lastenhoitajaksi. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli lahtelaisessa lastenkodissa, jossa Leena koki hengellisen herätyksen. Uskonelämään hänet opasti emäntä Martta, jonka kuvaa Leena säilytti kuolemaansa saakka.
Leena suoritti Suomen Vapaakirkon evankelistakoulutuksen ja teki evankelistan työtä 40 vuoden ajan. Hän asui elämänsä aikana monessa paikassa Varkauden lisäksi: Rantasalmella, Helsingissä ja Joensuussa. Leena teki Lapin työtä ensin lastenhoitajana Sodankylässä ja sen jälkeen evankelistana 30 vuoden ajan. Hän oli perustamassa Rovaniemen vapaaseurakuntaa ja toimi siellä pitkään.
Siskon ja veljien lapset olivat Leenalle tärkeitä ja hänen esirukoustensa päivittäinen aihe. Hän piti myös isotädin rooliaan arvossa ja rakasti kaikkia lapsia. Leena asui lähellä siskonsa lapsia ja hoiti myös heidän lapsiaan. Näin hän oli suureksi avuksi ja loi lapsiin vahvan siteen.
Järvenpäässä Leena asui 25 vuoden ajan ja perusti tuona aikana myös Riihimäen vapaaseurakunnan, jossa hän teki työtä 15 vuotta. Leena matkusti noiden kaupunkien väliä lukuisia kertoja ajaen pimeässä ja huonokuntoisella autolla, joka usein hyytyi johonkin matkan varrelle. Sinnikkäästi hän kuitenkin jaksoi kulkea tuotakin matkaa.
Leena oli vahva esirukoilija ja Jumalan nainen.
”Se, miten sinä elät, huutaa niin kovaa etten kuule mitä sanot.” Näin lukee Leenan Raamatun kansilehdellä. Leena oli huumorintajuinen ja lämminsydäminen ihminen. Vaikka hän oli sairauksien ja kipujen uuvuttama, hän jaksoi silti kantaa muita ihmisiä rukouksissa eteenpäin. Leena oli vahva esirukoilija ja Jumalan nainen. Hän oli myös esikuva monelle ja rakas ystävä ihmisille ympäri Suomen.
Kun askeleeni hidastuu ja muisti jälkeen jää,
niin Jeesus jää mun vierellein,
ei ohi riennäkään.
Kun viimein uupuu voimani,
ja vaivoin matkaa teen,
Hän syliin nostaa lapsensa,
vie kotiin väsyneen.
