Leirin kokonaisvahvuus päivittäin ohjaajineen oli 110–120 henkilöä, illalla iltanuotioiden aikaan väkimäärä tuplaantui. Nuorin vierailija lienee ollut vajaa kolmiviikkoinen poika sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. Iäkkäimmät taasen olivat yli 90-vuotiaita, joten iltanuotiot tavoittavat kaikki vauvasta vaariin ja mummiin.
—Ensimmäisen päivän lapsia toisiinsa tutustuttavat ja pienryhmähenkeä tiivistävät ryhmäytymispisteet sujuivat hienosti, kertoivat Annika Aittoniemi ja Hanna Annala, jotka olivat toiminnan suunnitelleet.
Monet eri aktiviteetit johtivat ryhmäytymiseen, rodeotakaan unohtamatta. Eräässä pisteistä lapset saivat kirjoittaa rukousaiheita, joiden puolesta leirillä rukoiltiin ja myös lasten odotuksia leiristä kartoitettiin.
Yksi odotetuin tapahtuma olivat perjantaina järjestettävät Legendaariset Raskinrannan olympialaiset, jotka olivat työntekijämme Sulo Hellgrenin ja hänen veljensä Onnin käsialaa. Olympialaisten mukaansatempaava aloitus, monipuoliset ryhmä- ja yksilölajit innostivat loppuun saakka, ja kaikki huipentui lauantai-illan suuren olympiapalkintogaalaan. Teltan täyttivät ’’RO!”-huudot’ ja kaikki soutivat oman elämänsä voittoon.
Ristinmuotoiset vahvuudet
Raamattutunteja pitivät leirin aikana eri seurakunnan työntekijät. Sulo Hellgren yhdessä Ilona Hellgrenin kanssa opetti leiriläisiä siitä, että elämässä on tärkeää katsoa Jeesukseen, myös tai etenkin silloin, kun elämässä tulee vastoinkäymisiä. Ilona kertoi lapsille omasta uskoontulostaan.
Leiriläiset pääsivät myös pohtimaan, mitkä asiat häiritsevät Jeesuksen katsomista tai vähentävät siihen käytettävää aikaa. Tärkeimmiksi seikoiksi lapset nimesivät somen ja kännykällä vietettävän ajan.
Leirin aikana toinen leirin johtajista Harri Kankare perehdytti leiriläisiä vahvuusteemaan otsikolla Ristinmuotoiset vahvuudet. Tunnistettuaan erilaisia luonnollisia ja hengellisiä vahvuuksiaan, jokainen leiriläinen kävi naulaamassa ristiin sen/ne vahvuudet, jotka haluaa antaa Jumalan käyttöön.
Anna Aittoniemi ja Silja Oksanen havainnollistivat Domino-efektin kautta, miten elämänsä ja vahvuuksiensa antaminen Jumalan käyttöön, vie Jumalan Sanaa ja evankeliumia eteenpäin. Jos yksi jonosta puuttuu, dominoefekti ei toteudu. Meitä jokaista tarvitaan omine vahvuuksinemme! Iltapäivällä vahvuuksien harjoittelu laitettiin käytäntöön.
—Iltapäivän vahvuuspajoissa leiriläiset pääsivät tutustumaan eri taiteen muotoihin, kuten peltoauton graffitimaalaukseen, taidepajaan, jossa sai maalata eri taustoille eri tekniikoin ja itsetehtyjä leiripaitoja esiteltiin Kristuksen valo- muotinäytöksessä. Lisäksi oli tarjolla rohkeus-, akrobatia-, sana-, runo ja musiikkipajat, Silja Oksanen totesi.
Tarkoituksena oli auttaa lapsia löytämään omia vahvuuksiaan ja herättää mielenkiinto uusia harrastuksia kohtaan.
—Jumala on sinut luodessaan antanut sinulle omat vahvuudet ja asiat, joissa olet hyvä, sinun tulee vain löytää ne ja käyttää niitä Jumalan tahdon mukaisesti, ristinmuotoisesti, Harri Kankare opetti leiriläisiä.
Älä elä niin kuin Jussi, elä niin kuin Juho
Lasten mieleen leiriltä jäivät hahmot nimeltä Jussi ja Juho. Tutustuimme heidän päiväänsä Manuel Rautalahden ja ohjaustyön vastaavan Juho Shemeikan näytelmän kautta.
Jussin päivän täytti tyytymättömyys ja väsymys. Illan vapaa-ajan kännykällä oleminen, sarjojen katselu ja somen selaaminen, kun taas Juhon päivään kuului sosiaaliset suhteet, ilo ja itsestä huolenpitäminen liikunnan avulla. Tärkeä osa Juhon elämää ovat myös Raamatun lukeminen sekä aamu- ja iltarukoukset.
Näytelmien kautta on helppo tavoittaa lapsia. Tarinan ydin jää mieleen paremmin, kuin vain puhutun. Näin kävi nytkin; yhä uudestaan ja uudestaan kaikui leirillä lasten huudahdukset: Älä elä niin kuin Jussi, vaan elä niin kuin Juho!
Lähetystyö
Lähetystyöntekijät Roni ja Rebekka Zidbeck lapsineen sekä Timo ja Outi Eriksson olivat tyttärensä kanssa mukana leirillä. Zidbegit kertoivat lapsille työstään Bangokin suurkaupungissa, Erikssonit puolestaan tavoittavasta Jippii-työstä Espanjassa.
Perjantai ja lauantai iltanuotion aikana haastoimme kaikkia osallistumaan käytännön teoin lähettämiseen. Teimme Bulgariaan lastenleirille lyhyen videotervehdyksen – bulgariaksi sekä keräsimme rahalahjan lasten jäätelöihin. Saimme Bulgariasta ihanan vastauksen – suomeksi! Muistimme myös ystävyysseurakunnan lapsia maanjäristysten keskellä Venezuelassa sekä lapsia Ukrainan Odessan lastenleireillä.
Näky koko kylän tavoittamisesta
Leiriperinteeseen liittyy Kihniöllä avoimet iltanuotiot, joihin saa leiri-iltaisin osallistua niin kyläläiset, sukulaiset kuin ystävätkin, ihan kuka vain. Myös Sinä olet tervetullut. Iltanuotio koostuu leiriläisten ohjelmasta, leikeistä sekä kilpailuista. Illan lopuksi hiljennymme Sanan äärelle, ylistykseen ja iltarukoukseen.
Viimeisenä leiri-iltana Raskinrannan pellon valloitti tulitaiteilija Flowinglinda. Erilaiset ohjelmanumerot elävän tulen ja apuvälineiden kanssa, olivat hienoa katseltavaa. Syksyllä koulun aloittavat lapset elivät koko sydämellään mukana hihkuen varoituksia esiintyjälle, ettei tulella saisi leikkiä.
Tunnelmia leiristä kyselin pitkin leiriä niin leiriläisiltä, ryhmänvetäjiltä kuin johtotiimiltäkin. Kolmen tytön porukka lauloi vesisateessa uusia, juuri opittuja lauluja. Eniten tytöt jäivät kaipaamaan aurinkoa ja uimaan pääsyä. Ohjelmista kivoja olivat olympialaiset ja vahvuuspajat.
Ryhmän vetäjistä Jeehu Oksanen kuvailee leirin ilmapiirin olleen lämminhenkinen, kuin yksi suuri perhe. Leirillä sai tutustua uusiin ihmisiin. Opetukset olivat erittäin hyviä ja rakennettu niin, että olivat lasten ymmärrettävissä. Tosi mukava leiri!
—Tämän vuoden leiri vahvisti jälleen sen, että tärkein valmistautuminen alkaa rukouksesta. Halusimme yhdessä kuunnella, mikä on tämän vuoden leirin hengellinen tavoite ja painopiste. Samalla olemme oppineet, että näin suurella telttaleirillä selkeä rakenne ja hyvä suunnittelu ovat onnistumisen edellytyksiä”, leirin toinen johtaja Petri Aittoniemi sanoi.
Sade haastoi tänäkin vuonna telttaleirin aikana. Suurimman osan ajasta satoi. Kastui vaatteet, makuupusseja ja telttoja. Osa leiriläisistä yöpyikin kotona tai seurakunnan rukoushuoneella, kun tavaroita ei saatu kuivaksi. “Sateisten ilmojen varalle tulee olla aina takataskussa ideoita, leikkejä ja kilpailuja, jotta leirimieli pysyy hyvänä ja lapset vauhdissa” toteavat yhdessä leirin johtajat Kankare ja Aittoniemi.
—Leirityössä on tärkeää jatkuva uudistuminen. Jos leirit halutaan pitää elävinä ja tätä aikaa puhuttelevina, tulee uudistua. Raamatun opetukset tulee välittää lapsille heidän omalla kielellään – selkeästi, ymmärrettävästi ja arkeen liittyen, Petri Aittoniemi ynnää Raamatun opetusta.
Yhtä tärkeää on turvata leirin jatkuvuus ohjaajaresurssien osalta.
—Iloitsen siitä, että leiriläiset jatkavat leirikesiä apuohjaajien roolissa yhdessä täysi-ikäisten ohjaajien rinnalla. He kaikki olivat mukana auttamassa erilaisissa tehtävissä suurella sydämellä ja osallistuivat aktiivisesti kaikkeen. Sukupolvien ketju jatkuu. Olen kiitollinen jokaisesta ohjaajasta, apuohjaajien vastaava Annika Aittoniemi mainitsee.
Hyvää ruokaa monipuolisine lisukkeineen loihtivat pääemännät Hanna Annala ja Päivi Shemeikka apureineen. Niin ruoka kuin talkoina leivotut piirakat, kakut ja leivonnaiset tekivät kauppansa. Lämmin kiitos keittiöväelle ja kaikille leipureille.
Ikimuistoisuuden jatkumoa
Raskinrannan leiri oli jälleen ikimuistoinen. Leirin onnistuminen oli suuren talkooväen ansiota: ohjaajat, apuohjaajat, keittiöhenkilökunta, yövalvojat ja kaikki muut vapaaehtoiset mahdollistivat yhdessä hienon leirikokemuksen. Leirialueen ja infran kuntoon hoitamiseen ovat seurakuntalaiset käyttäneet lukuisia tunteja.
—Saimme jälleen viettää ikimuistoisen leirin Raskinrannassa. Leirin onnistuminen oli suuren talkooväen ansiota: ohjaajat, apuohjaajat, keittiöhenkilökunta, yövalvojat ja kaikki muut vapaaehtoiset mahdollistivat yhdessä hienon leirikokemuksen. Leirialueen ja infran kuntoon hoitamiseen ovat seurakuntalaiset käyttäneet lukuisia tunteja, leirinjohtaja Petri Aittoniemi kiittelee.
—Jotta voimme kehittää leirityötä ja varmistaa ikimuistoiset leirit myös tulevaisuudessa, toteutamme leirin jälkeen anonyymin arviointikyselyn vastuullisille. Joka vuosi nousee onnistumisia ja runsaasti kehitettävää, Harri Kankare summaa.
