Me tultiin Tampereelle, bussilla kerros kahdella,
Seittemänkymmentä henkee, sydän avoin matkalla. Matkalta tuli porukkaa – Jalasjärvi, Luopajärvi, lisää,
yhteys vaan kasvo, kun pysäkeiltä nousi siunausta sisää.
Aamu aukes Urhosen Arin sanoin lempein,
”Kiitos tästä matkasta ja ihmisistä, Herran temppelin.
Siunaa tiemme, varjele, avaa sydän kuulolle,
Mitä juhlilla meille puhut – puhu suoraan ristin juurelle.”
Pasi kuski ratissa, tatsi kohdallaan,
Tunnelissa bussin toinen kerros kumarassa vaan.
”Mahtuukohan tää?” – silmäkulmas pilke loisti,
Mut me mentiin läpi, ja porukka vaan naurahti, läpsyt toisti.
Me nähtiin kesäjuhlilla, että pienikin hetki voi kantaa,
yksi sana, hymy – voi suunnan antaa.
Tulevaisuus ei oo meille piilossa,
se lepää Jumalan lupauksessa — valossa kirkkaassa.
Juhlan anti nuorekas, mut kaikille jotakin
Joku kaipas tuttuu, vanhaa puhujaa, mut löytyi uutta polkuukin Pyhän Hengen kosketus — ei tehoa, ei show’ta,
vaan sydämessä virta, lempeetä flow’ta.
Pispalaan paluumatka, maisema niin syvä,
Harjun rinteeltä järvet peilas kauneutta hyvää. Auringon laskiessa tie johti kotitantereelle,
siunaus jäi sydämeen — Etelä-Pohjanmaalle.
Taustalla Hannu Räty työnsä teki hiljaa
Vaikkei päässy mukaan, sydän anto meille siltaa
Timo, Arja Saloranta — kiitos teille myös
Keräsitte kulut, piditte kasassa tän köörin yös.
Vuorisen Hannu ja Marjo — kiitos pitkästä työstä,
siunaukset jääköön teidän sydämeen ja työhön myötä. Koivusille siunaus — ei unohdeta heitä yössä,
rakkaus ja uskollisuus näkyy heidän työssä.
