Vapaakirkon kesäjuhlat järjestetään tutussa paikassa Tampereen Teopoliksessa, mutta hieman uudistetulla tyylillä. Juhlateltan sijaan päälavan tapahtumat järjestetään avoimen taivaan alla.
Myös Suomen Viikkolehden tarjonta kokee pieniä uudistuksia.
Seuraamme jokaista juhlapäivää liveseuranta-artikkelissa, johon päivitetään havaintoja ja kuvia kunkin päivän ohjelmatarjonnasta ja sisällöstä.
Kesäjuhlien ohjelma on nähtävillä osoitteessa kesajuhlat.fi
- Sunnuntain 7. kesäkuuta tärpit:
- kello 10-12: Jumalanpalvelus // Päälava // Teemu Sormunen // Valtakirjojen jako, lähettien siunaaminen, ehtoollinen
- kello 14: Missa Concordiae -konsertti // Päälava // Petteri Arasalo & Antti Hietamäki
klo 15.30
Sellainen oli tämän vuoden kesäjuhlien tarina. Kiitos kaikille liveseurannassa mukana olleille!
Ennen kaikkea kiitos Jumalalle juhlien hengellisestä sisällöstä.
klo 15.15
Konsertti alkaa olla viimeistä laulua vailla loppusuoralla. Lasse Heikkilä esitti kiitoksia soittajille, laulajille ja kaikille taustavoimille.
Konsertti päättyy ajatukseen anteeksiannosta. Viimeinen laulu on Tuuli puhaltaa.
Bonuslauluna kuultiin uudestaan Minä uskon.
klo 15.05
Lasse Heikkilä sytytteli juhlakansaa laulamaan yhdessä Tarvimme tulta.
klo 14.50
Petteri Arasalo:
”Mikä sinun elämäntilanne on, onko haasteita? Jeesus on luvannut meille oman rauhansa.”
Antti Hietamäki:
”Suurin pelko elämässäni liittyi kysymykseen, minne olen matkalla iankaikkisuusnäkökulmasta. Vanhempani olivat uskonratkaisunsa tehneet, ja minä mietin minne menen. Sain Jeesukselta rauhan.”
Arasalo:
”Kun 18-vuotiaana sain tulla uskoon, Jeesuksen antama rauha on ollut aina sydämessäni. Jeesus ei anna rauhaa, jota maailma antaa. Ennen uskoontuloani yritin hakea monesta paikasta rauhaa.”
”Minulla oli ollut kaksi etsikkoaikaa. Kun olin 8-10-vuotias, äitini tädit asuivat lähellä rautatieasemaa. Uskovat naiset halusivat pitää pienen hartaushetken.”
”Olin pöydän alla pienenä lapsena ja nostin käteni Jumalan puoleen. Se ei kuitenkaan silloin kestänyt.”
”18-vuotiaana Jumala kutsui minua voimakkaasti puolen vuoden ajan. Vasta, kun sain yhden tilaisuudessa lopussa sanoa pastorille, että haluan tulla uskoon, sain rauhan.”
Hietamäki:
”Jeesus ei luvannut, että maailma rauhoittuu tai aina on vain helppoa. Rauhamme Kristuksessa ei voi olla kiinni maailmanpolitiikan käänteistä.”
”Jeesus sanoi, että te saatte rauhan. Se ei liity olosuhteisiin. Uutiset ovat masentavia, mutta sydämen ei tarvitse olla sekaisin.
”Emme vetäydy rauhamme kanssa hengelliselle eläkkeelle. Viestin vieminen eteenpäin on meille uskottu. Jos kaipaat rauhaa, se seuraa Herran tahdon toteuttamista.”
Arasalo:
”Rauhaa ei voi puristaa itsestä, se annetaan lahjaksi ja se kätkeytyy evankeliumiin. Jeesus sovitti syntimme ristillä.”
klo 14.40
Minä uskon kokosi juhlakansan mukaan laulamaan uskontunnustusta meidä Jumalaamme.
klo 14.35
”Kenen luokse mä menisin, sano kenen puoleen mä kääntyisin… sinulla on iankaikkisen elämän sanat.”
Vahvaa sisältöä on tarjolla. Järkyttävän laadukasta musiikkia ja sanoitukset ovat uskonelämän ydintä.
Keneen muun kuin Jeesuksen puoleen voi ihminen oikeasti kääntyä?
klo 14.10
Muusikko ja musiikin tekijä Lasse Heikkilä esitteli Missa Concordiae -konserttia. Nimi on latinaa ja tarkoittaa sovinnon messua.
Kuulumme yhteen on sopiva laulu avauspuheen päätteeksi.
klo 13.55
Missa Concordiae -konsertin äänentoiston testailu oli jo vakuuttavaa kuultavaa. Luvassa on mahtava hetki yhdessä tämän vuoden kesäjuhlien päätteeksi.
Ennen konserttia Teresa Niikko ja Konsta Riihinen kertoivat kuulumisia katuevankelioinnista.
—Ollaan nähty, kuinka 12 ihmistä kaduilla ovat saaneet vastaanottaa Jeesuksen henkilökohtaisena Pelastajanaan, Riihinen iloitsi.
—Oletko itse huomannut, mutta jopa uutisissa puhutaan, kuinka suomalaiset etsivät tarkoitusta elämäänsä ja löytävät sen Jeesuksesta, Niikko kysyi.
Tätä on kysytty nuorilta.
—Ratinassa kysyimme tätä parilta pojalta, jotka sanoivat, että he ovat kristittyjä. Se tulee ihan sisältä ja toinen pojista kertoi lukeneensa läpi koko Raamatun, koska hän halusi löytää Jumalan, Niikko kertasi.
—Kohtasimme erään bangladeshilaisen, joka sanoi olevansa muslimi. Keskustelun päätteeksi hän halusi antaa elämänsä Jumalalle, Niikko kiteytti.
klo 11.45
Ehtoollishetki on Jumalan kansan juhla. Hiljalleen se alkaa olla lopussa, musiikki vielä soi, mutta väki alkaa valua tauon viettoon.
Tämänvuotisen Vapaakirkon kesäjuhlat alkavat olla yhtä tilaisuutta vaille valmis paketti.
Kello 14 luvassa on Missa Concordiae -konsertti ainakin vielä aurinkoisella päälavalla.
klo 11.30
Hopeseurakunnan seurakunnnanjohtaja Teemu Sormunen mainitsi puheessaan Johanneksen evankeliumin luvu seitsemän, jossa kerrotaan lehtimajajuhlista.
Hesekielin kirjassa kerrotaan Jerusalemin temppelin virrasta. Temppelistä tuleva virta laskee aikanaa Kuolleeseen mereen.
Kuolleessa meressä ei ole harvinaisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elämää. Hesekielin näyssä tämä hyvin suolapitoinen vesi muuttuukin makeaksi. Puhutaan kaloista ja puista virrassa ja virran läheisyydessä.
Jeesus huusi juhlan suurena päivänä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.”
Jeesus vastaa itse kysymykseen hänen identiteetistään. Jeesus sanoo olevansa täyttymys satoja vuosia vanhoille profetioille.
Kansa odottaa, että Jerusalemin korkeimmalta kukkulalta vuotaa virta. Jeesus ei puhunut rakennuksesta, vaan Sanasta, joka tuli lihaksi ja temppeliksi. Johanneksen toisessakin luvussa Jeesus viittaa omaan ruumiiseensa temppelinä.
Raamatun teksteissä vedet ja virrat toistuvasti kertovat Jumalan siunauksen leviämisestä, terveydestä ja Jumalan hyvästä hallinnasta. Ensimmäinen esimerkki on Eedenin puutarhasta Raamatun alkulehdillä.
Koko Jumalan kertomus päättyy Ilmestyskirjan lukuihin 21–22, joissa kerrotaan Jumalan virrasta, joka kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimilta.
Taivaan ja maan yhteen liittämistä kuvataan myös hääjuhlaksi, jota Henki ja morsian ovat odottaneet. Kaikki on pelkkää hyvyyttä, mikään ei ole enää kirouksen alla.
Sana viestittää meille sitä, että kaiken hyvyyden, elämän, rakkauden, ilon ja kaiken lähde on Kristus, joka palaa takaisin.
Meitä kutsutaan levollisuuteen. Muistamaan, luomaan ja elämään.
Jokainen kuvaus virrasta muistuttaa, että Jeesus Kristus on Kuningas ja hallitsee. Hän on ylivertainen suhteessa kaikkeen, Jumalalla on homma hallinnassaan. Yksi elämän vaikeimmista päätöksistä on luopua kontrollista.
Meissä kasvaa levollisuus kieltäytyä toiminnasta, joka aliarvioi Jumalan huolenpitoa. Ehtoollispöytä on Kristuksen odottamisen pöytä.
klo 10.55
Raisa ja Jani Jalo siunattiin uusina työntekijöinä pitkäaikaiseen lähetystyöhön.
Jalojen kohdemaa on Kenia, ja siellä he tekevät vammaistyötä saavuttamattomien kansojen parissa.
Jani Jalo totesi näin:
”Jumala kutsui meitä lähetystyöhön jo vuosia sitten. Me painoimme kutsua alas, liian vaikeaa, miksei joku muu.
Jumala odotti, että me olimme valmiita sanomaan: Tapahtukoon sinun tahtosi. Vie, Herra, minne sinä tahdot meitä viedä.
Siinä syntyi valtava into lähetystyötä kohtaan. Samoin hätä niiden puolesta, jotka eivät voi sanomaa kuulla.
Aluksi Kenia oli meille hyvin vieras maa. Aloimme opiskella Teopoliksessa lähetyslinjalla ja kävimme tutustumassa Keniassa.
Kun on vähänkään mietityttänyt, tuleeko tästä mitään, Jumala on vahvistanut, että olette oikealla tiellä.
Kevät on mennyt valmisteluissa ja valmisteluita on vielä tulossakin.
Tie ei ole helppo, mutta kun ei tarvitse omissa voimissa lähteä, on turvallinen olo.”
Raisa Jalo jatkoi samalla linjalla:
”Haluamme lähteä sinne, mihin Jumala meitä kutsuu. Jos me voimme omalla pienellä elämällämme voimme olla edistämässä vammaisten lasten asemaa ja saavuttamassa kansoja, haluamme sen tehdä.
Lähteminen ei ole heppoa. Jokaisella lähetillä on oma polkunsa ja tarinansa. Erityisesti siksi, että omat lapsemme jäävät kotimaahan. Se on kova paikka, vaikka he ovat jo nuoria aikuisia.
Haluamme olla kuuliaisia, vaikka se ei aina ole helppoa.”
Jalot ovat yhteistyössä Fida Internationalin kanssa, ja heitä lähettämässä on lukuisia vapaa- ja helluntaiseurakuntia.
klo 10.30
Yksi sunnuntain jumalanpalveluksen kohokohdista on kesäjuhlilla valtakirjojen jako.
Tänä vuonna jaettiin 12 valtakirjaa.
Pastorin valtakirjan saivat:
Niilo Ahola
Jani Borenius
Renaud Lomba
Jonatan Mellin
David Pike
Merja Toukola
Työntekijän valtakirjan saivat:
Sulo Hellgrén
Julia Kujala
Kaisa Nakari
Esko Puhto
Henna Puolakanaho
Vili Vehkasaari
klo 10.05
Kristian Vilkman, toinen jumalanpalveluksen juontajista mainitsi, että nuori sukupolvi on ollut ahkerasti palvelutyössä mukana. Vilkman lausahti, että esimerkiksi penkin kuivaajista nuorin on 6-vuotias.
klo 9.25
Hieman yli puoli tuntia, ja taas mennään!
Juhlien viimeisen päivän aamuna aurinko paistelee kohtalaisen siniseltä taivaalta. Luvassa on lämmin ja aivan varmasti lämminhenkinen sunnuntai.
Juhlakansa kokoontuu kello 10 alkaen jumalanpalvelukseen, joka on perinteisesti ehtoollisen ja valtakirjojen jaon hetki.
Viikkolehti seuraa tapahtumia tiiviisti suoraan niin sanotusti pelipaikalta.
