Vapaakirkon kesäjuhlat järjestetään tutussa paikassa Tampereen Teopoliksessa, mutta hieman uudistetulla tyylillä. Juhlateltan sijaan päälavan tapahtumat järjestetään avoimen taivaan alla.
Myös Suomen Viikkolehden tarjonta kokee pieniä uudistuksia.
Seuraamme jokaista juhlapäivää liveseuranta-artikkelissa, johon päivitetään havaintoja ja kuvia kunkin päivän ohjelmatarjonnasta ja sisällöstä.
Kesäjuhlien ohjelma on nähtävillä osoitteessa kesajuhlat.fi
- Torstain 4. kesäkuuta tärpit:
- kello 12-16: Toivoa ja turvaa aikamme lapsille // Luokka 2 (2. krs) // Krish Kandiah, ViaDia ry:n tiimit ja SVN ry
- kello 13-15: Yhdessä — kristittyinä juutalaisten rinnalla // Audiotorio (1. krs) // Heikki Jäntti, Annakaisa Järvensivu, Pirjo Karttunen, Kyllikki Koskela, Kari Muukka, Nanna Rautiainen, Kari Teittinen ja Andrei Vdov
- kello 13-15: Kerro uskostasi — kokeiluiltapäivä // Luokka 3 (2. krs) // XEE-tiimi (Evankeliointi elämäntavaksi): Toni Linjama, Anniina Halonen, Veli-Matti Männikkö ja Ari Urhonen
- kello 14-17: Ohjelmaa lapsille // sispäpiha // Raamatun opetusta, musiikkia, toimintapisteet ja pelit
- kello 18: Jeesus-ilta // Päälava // Krish Kandiah
kello 20.40
Jeesus-ilta taivasalla rohkaisi sekä nuoria että kokeneempia.
Ensimmäistä kertaa Vapaakirkon kesäjuhlien iltatilaisuus pidettiin avoimen taivaan alla.
Torstain Jeesus-ilta oli kansainvälinen tilaisuus muutenkin kuin Britanniasta tulleen pääpuhujan Krish Kandiahin takia.
Kaikki puheenvuorot tulkattiin englanniksi, ja osa Alttari-ryhmän ylistyslauluistakin laulettiin sekä suomeksi että englanniksi.
Raikkaan tuulahduksen Jeesus-iltaan toivat myös kahden ammattilaisjalkapalloilijan todistukset Jumalan armon kokemisestaan.
Seinäjokelaisen SJK:n jalkapallojoukkueen kapteeni Markus Arsalo käytti rohkean puheenvuoron.
Arsalo on kohdannut elämässään vastoinkäymisiä, sillä hänen lapsuudenkotinsa oli väkivaltainen.
4-vuotiaana hän koki näyn ja unelman, että hänestä pitää tulla ammattilaisjalkapalloilija. Tie kohti unelmaa ei ollut helpoin mahdollinen, mutta 19-vuotiaana hän oli FC Interin liigajoukkueen mukana. Samoihin aikoihin Jumala alkoi kutsua häntä yhteyteensä.
—Päivisin pelasin futista, yöt ajoin taksia. 20-vuotiaana muutin Seinäjoelle. Päätin, että jos Jumala on totta, minun pitää ottaa siitä selvää, Arsalo kertasi.
Hän alkoi käydä seurakunnassa Seinäjoella, mutta jotenkin tunne oli hämmentynyt. Arsalo ei tiennyt, sopiiko uskovan olla ammattiurheilija.
—Onneksi oli ihmisiä, jotka sanoivat, että se on Jumalan kutsu sinun elämääsi.
Arsalolla oli sanottavaa sekä nuorille että kokeneemmille kristityille.
—On monia nuoria, joilla on valtava kutsu viedä sanomaa Jeesuksesta niillä lahjoilla, joita heillä on. Vanhemmat, kantakaa vastuu näistä nuorista. Poikkeuksellinen sukupolvi osaa mitä vain, mutta tarvitsee vanhempia.
—Nuoret, olkaa nöyriä vastaanottamaan sitä kokemusta, mikä vanhemmilla on.
Samalla linjalla jatkoi tamperelaisen Ilveksen jalkapallojoukkueen kapteeni Sauli Väisänen. Hän jakoi kokemuksiaan siitä, mitä Herra opetti hänelle vaikeuksien kautta.
—Aloitin jalkapallon 3-vuotiaana, 6-vuotiaiden tyttöjen futisleirillä. Suhteellisen nopeasti aloin pelata tosissani.
—Olin onnekas, että sain jalkapallosta ammatin. 19-vuotiaana tein debyyttini Veikkausliigassa.
Vuonna 2020 korona-aikaan alkoi erityinen ajanjakso.
Jalan ulkosyrjään tuli pieni rasitusmurtuma, joka piti Väisäsen sivussa peleistä noin kolme kuukautta. Jalka ei vielä kestänyt pelaamista, joten luvassa oli lisää lepoa.
Sen jälkeen tuli isompi vamma.
—Sain kunnian edustaa Suomen maajoukkuetta ja minut valittiin EM-kisajoukkueeseen, Väisänen kertasi.
—Unelmani jäi haaveeksi, koska selkäni murtui kahdesta kohtaa harjoituspelissä.
Loukkaantumiset seurasivat edelleen toistaan.
—Olin hajalla ihmisenä. Menin erääseen rukouspiiriin, ja eräs toinen urheilija pysäytti minut. Hän sanoi: ”Ehkä Jumala haluaa opettaa sinulle jotain, ehkä et ole vielä valmis.”
Kun jalkapallo otettiin pois, Väisänen tunsi koko identiteettinsä sortuvan.
—Se vei aikansa, mutta ymmärsin, että jalkapallo ei rakenna identiteettiäni. Elämäni pitää rakentaa Kristuksen varaan. Myöhemmin kontrollikuvissa näkyi vain aiempi murtumalinja, joten kaikki oli kunnossa jälkimmäisestä murtumasta.
—Lääkäri ihmetteli, että onpa toipuminen ollut nopeaa. Minä en ihmetellyt, sillä tiesin, mistä se oli peräisin, Väisänen kiitteli.
Pääpuhuja Krish Kandiah vetosi kuulijoihin siitä, millainen on Jeesuksen suhtautuminen kaikista heikoimmassa asemassa oleviin lähimmäisiin.
kello 20.00
Kesäjuhlat ovat tuttujen tapaamisen aikaa.
Kesäjuhlilla voi vaikka pitää ruokatauon serkun kanssa. Näin tekivät Veli-Matti Annala ja Pirjo Korpela.
kello 20.00
Viikkolehden avustajien tapaaminen.
Suomen Viikkolehden toimitus järjestää vuosittain avustajiensa tapaamisen kesäjuhlien yhteydessä.
Tällä kerralla paikalle kertyi toistakymmentä valokuvaajaa ja kirjoittajaa.
kello 15.05
Israelin messiaaninen seurakunta kumppanina.
Vapaakirkon Israel työryhmän jäsen Heikki Jäntti kertoi, kuinka yhteys syntyi israelilaisen pastorin Michael Yaronin ja Tel Avivissa toimivan Tehilat Yah seurakunnan kanssa. Nykyään seurakunta tekee monipuolista työtä lasten, nuorten ja vähäosaisten parissa. Seurakuntaan kuuluu kaikkiaan 24 eri kansallisuutta. Seurakuntamme on kaikkien kansojen rukoushuone, pastori Yaron kertoo videolla.
—Rukous on seurakunnan moottori. Joka aamu kello viisi on korealaistyylinen aamurukous, johon osallistuu myös johtajia muista seurakunnista. Seurakunnan yhteinen aamurukous on kello kuusi Zoomissa, Yaron avaa rukouksen merkitystä.
Vapaakirkon Israel-työryhmän jäsen Kari Teittinen kertoi historian haavoista ja kuinka saksalaiset ovat viime aikoina tehneet parannusta vääristä asenteista juutalaisia kohtaan. Puheenvuoronsa lopuksi hän johdatti täpötäyden auditorion rukoukseen ja parannukseen, jos sydämellä on ollut vääriä asenteita, juutalaisia, venäläisiä, ukrainalaisia tai romaneja kohtaan.
—Olen tehnyt parannusta romanivitseistä. Jos meillä on vääriä asenteita sydämessä venäläisiä, ukrainalaisia tai romaneita vastaan, tehdään parannusta. Olemme yksi uusi ihminen Kristuksessa.
Kyllikki Koskela kertoi Debora-työn syntyvaiheista ja monista avunsaaneista naisista. Evankeliumi on koskettanut monia. Koskela kertoi koskettavasta kastejuhlasta, johon hän oli saanut ommella valkoisesta lakanasta kastepuvun.
kello 13.30
Krish Kandiah opettaa sijaisvanhemmuudesta Raamatun valossa.
Kesäjuhlien puhujavieras Krish Kandiah avaa seminaarissa ja myöhemmissäkin tilaisuuksia näkökulmia sijaisvanhemmuuteen.
Kandiah kertoi, että heidän perheessään on kuusi lasta. Heistä kolme on biologista ja kolme sijaisvanhemmuuden kautta.
—Rakastaako Jumala joitakin heistä enemmän kuin toisia, Kahdiah pohti.
—Kolmen biologisen lapseni lapsuus on ollut vakaa. Sen sijaan kolmen sijoitetun lapsen lapsuus on ollut traumaattinen.
Kandiah muistuttaa, että Raamatussa mainitaan useaan kertaan kolme ryhmää: orvot, lesket ja muukalaiset.
Huomioitava on myös, että kun puhutaan sijaisvanhemmuudesta, siitä ei saa antaa vääränlaista kuvaa.
—Sitä ei voi väärällä tavalla romantisoida. Lapsen traumat eivät katoa muutamalla raamatullisella iltasadulla.
—Joku voi kantaa traumoja läpi koko elämänsä.
Ajatuksia herättävä oli kuva kolmesta eri-ikäisestä pojasta, jonka pohjalta Kandiah opetti raamatullista suhtautumistapaa orpoihin.
kello 13.15
Kaste- ja ehtoollisopetus avasi uusia näkökulmia.
Kesäjuhlien yhteydessä järjestetty kaste- ja ehtoollisopetus keräsi osallistujia syventymään seurakuntaelämän keskeisiin teemoihin. Opetus koettiin tarpeelliseksi, sillä aiheista annetaan seurakunnissa melko vähän systemaattista opetusta.
—Erityisesti opetusvastuussa oleville tämä on hyvä mahdollisuus tarkastella, miten omat näkemykset suhteutuvat Vapaakirkon opetukseen, Johanna Mykrälaakso sanoo.
Ehtoollista käsittelevä osuus herätti uusia oivalluksia. Erityisen merkitykselliseksi koettiin ajatus siitä, ettei ehtoollinen ole vain muistoateria, vaan Kristus on siinä läsnä erityisellä tavalla. Opetus auttoi näkemään ehtoollisen syvemmän hengellisen merkityksen sekä sen yhteyden koko Raamatun sanomaan. Samalla korostui seurakunnan yhteys ja uskovien rakentuminen yhdessä ehtoollisen äärellä.
Keskustelussa nousi esiin myös kriittisiä huomioita kastekäytännöistä. Sirpa Salin kertoi yllättyneensä siitä, että Vapaakirkon seurakunnissa on erilaisia käytäntöjä jäseneksi liittymisen suhteen. Toisissa seurakunnissa edellytetään kasteella käymistä uskoontulon jälkeen, toisissa ei.
—Selkeämpi yhteinen linja helpottaisi seurakuntien välistä yhdenmukaisuutta, Salin sanoo.
Kesäjuhlat ovat monille vuosittainen perinne. Tapahtumassa erityisen hienoa on lämmin ilmapiiri, yhteyden kokeminen sekä mahdollisuus tavata tuttuja eri puolilta Suomea.
—Olen käynyt juhlilla toistakymmentä vuotta, tämä on ihan must juttu, Birgitta Eskola hymyilee.
kello 10.10
Juhlien kolmas päivä on alkamassa.
Tunnelma on rauhallinen, ja uuden armon päivän valmisteluja tehdään aurinkoisessa säässä.
Luvassa on monenlaista menoa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kello 12 alkaa seminaari Toivoa ja turvaa aikamme lapsille. Pysytään kuulolla!
