Saunakylän rukoushuone 100 vuotta — Vilho Ohranen kuoronjohtajana 77 vuotta

Director cantus Vilho Ohranen tutulla paikallaan toteuttamassa 77 vuotta sitten saamaansa työnäkyä herätyksessä syntyneen Kyyjärven vapaaseurakunnan työssä.
Risti on aina kutsunut kohtaamaan Jumalaa vapaaseurakunnan kirkon katolla Kyyjärven Saunakylässä.

Saunakylän 100-vuotias ”hirsikirkko” seisoo ryhdikkäänä keskellä kylää Kirvesvuorella, jonka laki kohoaa noin 40 metriä merenpinnasta. Kirkon päätyharjalla kurottaa risti kohti taivasta kuin viittoen suuntaan, josta tulee apu. Polvesta polveen kyläläiset ovat seuranneet ristiä mennessään kohtaamaan Jumalaa.

Nyt ympäröivän kylän talot ovat ainakin talvisin tyhjentyneet. Hirsikirkon vapaaseurakunta on liitetty Saarijärven vapaaseurakuntaan. Kolme-neljä sukupolvea ovat täyttäneet tuon valoisan kirkon, usein pihamaalle tuotuja tuoleja ja penkkejä myöten.

Työtä maallikkovoimin

Palkattua vakinaista pappia ei täällä ole koskaan ollut, mutta vapaakirkollisen liikkeen tunnetut julistajat, kuten Antti Jaaksi ja hänen poikansa Aimo Jaaksi, Hilja Aaltonen, Edward Åkerlund, Vilho Rantanen ja Valdemar Kastepohja ovat rakastaneet sitä, että saivat käydä Saunakylällä tapaamassa työnsä hedelmää, joskus jopa viikkoja kestäneissä kokoussarjoissa.

Muutoin seurakunta on elänyt maallikkojäsenten varassa, vaikka jäsenten määrä nousikin parhaimmillaan pariin sataan. Siitä on hyvin kuvaava esimerkki director cantus Vilho Ohrasen johtama musiikkityö, eritoten kuorotyö, josta tasavallan presidentti soi hänelle tämän nimen ja arvon.

Nytkin Ohrasen johtama kuoro lauloi kaksi laulua ennen juhannusta pidetyssä kirkkorakennuksen 100-vuotisjuhlassa. Se oli samalla 95-vuotiaan ”teräsvaarin” viimeinen palvelus ainakin tässä kotikirkossaan.

Vilho Ohranen oli aivan äskettäin hakenut tutulta lääkäriltä Tapani Kiminkiseltä lausuntoa ajokortin uusimista varten. Tunnettu tv-maalaislääkäri oli aloittanut lausuntonsa teräsvaariarviolla.

Saunakylän 100-vuotiaan kirkon risti kurottaa kohti taivasta Kirvesvuoren huipulta.

Nimet taivaan kirjaan

Kun hyvissä ajoin juhlan aamuna seurasin kirkon täyttymistä, ihmisten sydämellisiä kohtaamisia ja iloista puheensorinaa, oli helppo nähdä sielunsa silmin ne sadat ihmiset, jotka olivat sukupolvesta toiseen tässä kirkossa saaneet elämälleen uuden suunnan ja perustan.

Totta kai nykyiset gps-laitteet Saunakylälle osaavat johdattaa, mutta hauskin oli erään seutua tuntevan ohje: ”Kun tulette tienhaaraan, kääntykää aina metsään päin.”

Kuvaava oli myös Vilho Ohrasen todistus siitä, kuinka hän 77 vuotta sitten tuli uskoon. Pappi oli sanonut hänelle unohtumattoman viestin: ”Paperi vain rapisee, kun enkelit siellä kirjoittavat nimeäsi taivaan kirjaan.” Samalla hän sai työnäyn, että on kehitettävä toimintaa samoihin aikoihin uskoon tulleille kymmenille nuorille.

Saunakylän hirsikirkon 100-vuotisjuhlaa johti Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtaja Timo Koivisto, hänkin samaa sukua Ohrasen kanssa.

Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi TM Markku Ohranen, joka teki pisimmän työrupeamansa diakoniastrategina Ruotsin kirkossa Suomen kirkkohallitusta vastaavassa organisaatiossa.

Vapaakirkon emerituskirkkokunnanjohtajat Olavi Rintala ja Jorma Kuusinen kunnioittivat läsnäolollaan 100-vuotisjuhlia.

Kyläkoulun vaiheita

Viereisellä koululla pidettiin koulun ja hirsikirkon muistelot. Ne ovat vuosisadan kulkeneet käsikynkkää rinnakkain ja tukeneet toisiaan. Olipa koulun opettaja ensimmäisten mukana tekemässä ratkaisua Antti Jaaksin kokouksissa. Kirkon tontti lohkottiin naapuritilan maista jo 1916, mutta sisällissodan melskeet viivästyttivät hirsikirkon käyttöönottoa aina vuoteen 1924.

Juhlassa nautittiin välillä maukas soppalounas. Sitten Markku Ohranen kertoi Saunakylän vapaaseurakunnan ja sen rukoushuoneen vaiheista. Seuraavaksi kuulimme rallimaailman tiedottajana tunnetun Terhi Heloahon eloisan kuvauksen kyläkoulun vaiheista ennen sen siirtymistä hänen perheensä kesäpaikaksi.

Päivän päätteeksi juotiin kakkukahvit Vilho Ohrasen 95-vuosipäivän kunniaksi, ja juhlaväki ”hukutti” arvostetun päivänsankarin kukkatervehdyksiin.

Teksti: Matti Niemelä, kuvat: Matti Viitakoski
JAA ARTIKKELI: