Suomen romaniyhteisön haaveena on pitkään ollut omakielinen Raamattu. Suomen romanikielelle on tänä vuonna valmistunut Markuksen evankeliumin uusi käännös. Käännös on tehty romaniyhteisön ja Suomen Pipliaseuran yhteistyönä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen Helluntaikirkon ja Suomen Vapaakirkon tuella.
—Kun luin ensimmäistä kertaa Raamattua romanikielellä, tuntui kuin sieluun olisi syttynyt valo. Teksti tuli omaksi – se puhui minulle ja minun kielelläni, kääntäjä Tuula Åkerlund toteaa Suomen Pipliaseuran tiedotteessa.
Suomen romanikieli on yksi Suomen virallisista vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu Suomessa noin 500 vuoden ajan. Suomessa arvioidaan asuvan noin 10 000 romania. Vaikka romanikielen asema on turvattu lainsäädännössä, kielen käytännön kehittäminen ja siirtyminen sukupolvelta toiselle on ollut pienessä kieliyhteisössä huolenaihe. Kieli on uhanalainen, koska nuoremmat sukupolvet käyttävät yhä useammin suomea ensisijaisena kielenään.
Romanikielinen Markuksen evankeliumi vahvistaa vähemmistökielen asemaa kirjallisena ja yhteiskunnallisesti tunnustettuna kielenä. Julkaisujuhla pääsiäisenä sijoittui lähelle valtakunnallista romanipäivää, jota vietettiin keskiviikkona 8. huhtikuuta.
—Käännöstyö on merkittävä kulttuuriteko ja voimannäyttö romaniyhteisöltä. Tätä sopii juhlia, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti kommentoi tiedotteessa.
—Uskon, että Jumalan sanassa on muuttava voima – ja kun me romanit saamme kuulla ja lukea sitä romanikielellä, se todella koskettaa ja voi jopa murtaa sydämen. On pysäyttävää ja kaunista ajatella, että Jumala puhuu meille romaneille omalla kielellämme. Samalla käännöstyö ei ole vain hengellinen teko, vaan myös kulttuurinen ja kielellinen kannanotto: uhanalainen kielemme on arvokas ja elävä, Lupa- ja valvontaviraston romaniasioiden suunnittelija ja kääntäjä Henry Lindgren jatkaa.
Nyt julkaistu Markuksen evankeliumi on uusi käännös ymmärrettävälle ja nykyaikaiselle romanikielelle.
Kääntäjinä hankkeessa ovat toimineet Suomen romanikieltä äidinkielenään puhuvat Miranda Vuolasranta, Tuula Åkerlund, Henry Hedman ja Henry Lindgren. Pipliaseuran johtava raamatunkäännöstyön asiantuntija Chris-Pekka Wilde on toiminut hankkeen käännöskonsulttina. Romanikielen kääntäjät ovat kokeneet työn paitsi kielellisesti myös identiteetin kannalta merkitykselliseksi.
—Omalla kielellä luettuna pyhästä tekstistä tulee omaa. Se ei ole enää vain käännettyä tekstiä, vaan siihen syntyy omistajuuden tunne”, Miranda Vuolasranta kertoo.
Markuksen evankeliumi julkaistiin ensimmäisen kerran romanikielellä jo vuonna 1970, Johanneksen evankeliumi vuonna 1971 ja Luukkaan evankeliumi vuonna 2003. Uusi Markuksen evankeliumi käännettiin eri pohjatekstistä kuin aiempi käännös. Samalla sitä tarkistettiin laadullisesti sekä käännettiin 2020-luvun kielelle.
Pipliaseura kustantaa uuden Markuksen evankeliumikäännöksen kaksikielisenä: romanikielinen ja suomenkielinen UT2020-käännös kulkevat sivuilla rinnakkain. Kaksikielinen julkaisu tukee myös niitä romanikielen puhujia, joilla romanikielen taito ei ole vahva.
Lisäksi käännös julkaistaan digitaalisesti tekstinä ja äänikirjana, jossa lukijana on Miranda Vuolasranta.
