Lastenleiri ja leirit yleensä, kuuluvat seurakunnan tärkeimpiin tehtäviin, ja pyrin voimieni mukaan aina olemaan niissä mukana. Roolit ovat vaihtuneet tiskaajasta isoseen, johtajaan tai opettajaan, mutta leiri kuuluu ehdottomasti kesään.
Joillekin lapsille leiri on ensimmäinen kontakti uskoviin ja hengellisiin asioihin.
Jollekulle lapselle leiri on ensimmäinen yö pois kotoa ilman vanhempia. Toinen lapsi tulee leirille ilman kaveria ja jännittää, löytyykö sellainen leiriltä, ja jollekulle kolmannelle leiri on vierotusta kännykästä ja tietokonepeleistä.
Joillekin lapsille leiri on ensimmäinen kontakti uskoviin ja hengellisiin asioihin. Moni lapsi tekee nimenomaan leirillä ratkaisun seurata Jeesusta. Harvoin syntyy pyhäkoulussa tai kerhossa tilanteita, joissa voisi rukoilla lasten puolesta.
Leirillä syntyy usein rukousjonoja, kun lapset haluavat, että heidän puolestaan rukoillaan. Monenlaiset ovat lasten huolet, ja liian usein ne liittyvät kiusaamiseen koulussa ja vanhempien riitoihin kotona.
Lastenleiri on niitä harvoja paikkoja, joissa lapset, varhaisnuoret, nuoret ja aikuiset aidosti kohtaavat toisiaan.
Isosille ja johtajille leiri antaa mahdollisuuden palvella Jumalaa erilaisissa tehtävissä ja käyttää niitä lahjoja, joita Jumala on antanut. Jotkut nuoret ovat kaupungin kesäsetelillä palkattuina leirityöhön, ja heille se merkitsee myös ensimmäistä työpaikkaa.
Lastenleiri taitaa olla niitä harvoja paikkoja, joissa lapset, varhaisnuoret, nuoret ja aikuiset aidosti kohtaavat toisiaan. Unohtamatta senioreita ja esirukoilijoita, jotka rukoilevat leirin puolesta.
Useita päiviä teemme työtä yhdessä, syömme yhdessä, rukoilemme ja laulamme yhdessä, opimme Sanasta ja nauramme maha kippurassa yhdessä. Samalla syntyy luottamusta ja molemminpuolista kunnioitusta, kun näemme, kuinka upeita nuoria seurakunnassa on.
Kiitos Jeesus taas kerran leiristä!
