Vuoden 2024 Vapaakirkon kesäjuhlat pidetään Seinäjoella. Eikä ihan mitkä tahansa juhlat, vaan klassisessa kapulanvaihtohetkessä kesäjuhlasunnuntaina puheissa kuului pohjanmaalainen uho.
Seinäjoen vapaaseurakunnan seurakunnanjohtaja Ari Urhonen kuitenkin vakuuttaa haastattelussa, että aivan aluksi oltiin polvillaan.
– Pari kuukautta rukoiltiin seurakuntana.
Toisaalta juuri intoa tarvittiin. Kesäjuhlaisänniksi ei haluttu pelkästään isännyyden vuoksi, vaan lopputuloksen pitäisi olla jotain uutta.
– Minulle on tärkeää, että syttyy se kipinä. Jos ei sitä ole, on turha järjestellä.
Vapaaseurakunnan nuorisotyön vastaava Juha-Pekka ”JP” Niemelä puolestaan puhuu tulevaisuusnäkökulmasta.
– Joka vuosi miettii, miten näitä voisi tehdä eri tavalla. Ja näitä voisi tehdä eri tavalla.
Enemmän kohtaamisia
Käytännössä uudistus näyttää messutapahtumalta. Seinäjoki Areena käsittää kaksi hallia, joista B-hallissa on hengellistä ohjelmaa ja A-hallia suunnitellaan ”messukyläksi” eli ”toiminnalliseksi kohtaamisen paikaksi”. Sen takana on ajatus, että monille kesäjuhlat ovat ensisijaisesti tilaisuus kohdata ystäviä ja tuttuja.
– Ainutkertainen tapaus vuodessa, kun koko kirkkokunta kokoontuu yhteen, JP Niemelä taustoittaa.
Minulle on tärkeää, että syttyy se kipinä. Jos ei sitä ole, on turha järjestellä.
A-halliin kaavaillaan esille paitsi Vapaakirkon toimijoita, myös paikallisia yrittäjiä. Yhteistyöstä on jo puhuttu esimerkiksi kristityn huonekaluyrittäjän ja autoliikkeen kanssa. Sen sijaan, että pyöritettäisiin vain juhlia sponsoroivien yritysten logoja näytöillä, nämä voisivat tulla paikalle konkreettisesti — ajaa halliin pari sähköautoa tai kalustaa istumapaikkoja juhlavieraille.
– Samalla he ovat liikkeinä siellä näkyvissä, Urhonen toteaa.
Enemmän verkostoja
Vaan kuinka seinäjokiset arvelevat juhlaväen ottavan vastaan kaupallisuuden ja hengellisyyden yhdistelmän?
Urhonen vertaa ideaa myyjäisiin, joita seurakunnissa muutenkin järjestetään.
– Ja toinen asia on, että saadaan sinne verkostoja, jotka taas markkinoivat omissa verkostoissaan, että me ollaan myös mukana siellä, tervetuloa.
Samalla madaltuu hengellisten juhlien kynnys, lisää Niemelä.
Entä mitä järjestäjät vastaavat heille, joita kenties mietityttää hengellisen annin supistuminen?
– Toinen hallihan on kokonaan pyhitetty ohjelmalle ja sisällölle, Niemelä toteaa.
Eikä messukylääkään ole tarkoitus riisua kristillisyydestä, vaan sinne on pohdittu tilaa esimerkiksi Suomen teologisen opiston ”näyteoppitunnille”. Esittelypisteiden sijaan toimijat voisivat tarjota jotain konkreettista.
– Avainsana on kokemuksellisuus, Urhonen kiteyttää.

Enemmän rahaa
Ari Urhonen toteaa, että taloudellisesti kyseessä on iso ponnistus, etenkin Seinäjoen entisestään tiukassa tilanteessa. Sitä varten on suunnitelma löytää elokuusta lähtien 50 ihmistä, jotka lahjoittaisivat kymmenen kuukauden ajan 50 euroa kuussa. Siitä kertyvät 25 000 euroa kuittaisivat juhlista koituvia tappioita, ja jos niitä ei syntyisi, sillä lyhennettäisiin seurakunnan velkaa. Lisärahoitusta juhlille haetaan sponsoreilta.
– Tällä on taas yritetty saada sitä ajatusta, ettei meidän tarvitse pitää kokouksia sen takia, että saataisiin kolehtia kerättyä, Urhonen kertoo.
Puheissa ovat vilahdelleet koko kirkkokuntaperhe ja tulevaisuusnäkökulma. JP Niemelä toivoo, että erillisten juhlien sijaan uusi sukupolvi huomioitaisiin vaikkapa päätilaisuuksien puhuja- ja musiikkivalinnoissa. Entä jos juhliin yhdistäisi vaikkapa Valtakunta-tapahtuman konseptia?
Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä alkutekijöissä, hän muistuttaa. Lapsille on joka tapauksessa tulossa oma ohjelmansa.