BibleProjectin tarina sai alkunsa, kun pitkäaikaiset ystävykset Tim Mackie ja Jon Collins alkoivat pohtia, kuinka ihmisiä voisi auttaa lukemaan Raamattua ilman turhautumista ja väärinkäsityksiä. Kuinka Raamatun monitahoiset teemat voitaisiin esittää tavalla, joka olisi totuudenmukainen mutta helposti lähestyttävä? Pohdinnan lopputuloksena syntyi kaksi videota, jotka ystävykset latasivat nettiin kaikkien saataville.
Kymmenen vuotta myöhemmin yksinkertaisesta projektista on kasvanut kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu, miljoonia sosiaalisen median seuraajia kerännyt animaatiostudio. Sen raamattuaiheisilla videoilla on yhteensä satoja miljoonia katselukertoja YouTubessa. Alun perin englanninkielisiä videoita on käännetty ja lokalisoitu jo 56 eri kielelle — myös suomeksi.
Kyselemme edelleen, kuinka on mahdollista, että saamme olla mukana jossain näin suuressa.
Alusta asti mukana olleen, nykyisin järjestön strategisista suhteista vastaavan Michael McDonaldin mukaan projektin räjähdysmäinen kasvu on tullut kaikille yllätyksenä.
– Ei meistä kukaan osannut kuvitella mitään tällaista, hän toteaa.
– Kyselemme edelleen itseltämme ja toisiltamme, kuinka on mahdollista, että saamme olla mukana jossain näin suuressa. Ei meillä ollut kasvutavoitteita tai suurta näkyä. Oikeastaan pieni porukkamme teki videoita vain omaksi ilokseen. Mutta Jumalalla oli paljon suurempi suunnitelma kuin meillä itsellämme.
Kovin nöyrästi työstään kertovan McDonaldin mukaan suosion taustalla ei ole BibleProject studiona, vaan Raamatun sana.
– Ihmiset välittävät syvästi Raamatusta. Kyse ei ole siitä, että BibleProject olisi jotenkin erityisen ihmeellinen — Raamattu on. Me vain olemme löytäneet tähän maailmanaikaan toimivan tavan auttaa ihmisiä rakastumaan Raamattuun ja Jeesukseen.

Michael McDonald kasvoi kanadalaisperheessä, joka harjoitti bahá’í-uskoa. Hän oli itsekin hyvin aktiivinen bahá’í 19-vuotiaaksi saakka.
Lukiosta valmistuttuaan McDonald lähti Turkkiin ”etsimään itseään”. Matkalla hän tapasi kristityn lähetystyöntekijän.
– Hän kysyi, olinko koskaan lukenut yhtäkään Uuden testamentin evankeliumeista. Vastasin, etten ollut koskaan lukenut niitä, mutta tunsin kyllä kaikki tarinat, koska olin bahá’í.
Lähetystyöntekijä ojensi McDonaldille Raamatun.
– Lue yksi evankeliumeista, niin keskustellaan siitä huomenna, hän sanoi.
Seuraavana yönä nuori mies luki Matteuksen evankeliumin.
– Minulla ei silloin ollut sanoja sille, mutta omalla tavallani annoin itseni Jeesukselle sinä yönä. Ymmärsin, että seurasin väärää miestä; Jeesusta minun piti seurata. En ajatellut, etten halua olla enää bahá’í, mutta tunsin, että Jeesus on Herra.
– Sinä yönä myös rukoilin ensimmäistä kertaa omin sanoin. Bahá’ít rukoilevat ainoastaan ulkoa opittuja rukouksia, joten kokemus oli minulle uusi.
Kanadaan palattuaan McDonald jatkoi Raamatun lukemista, mutta ei vielä kahteen vuoteen mennyt kirkkoon.
– Kun lopulta menin mukaan seurakuntaan, käsitykseni Raamatusta muuttui radikaalisti. En enää lukenut Raamattua yksin oman tilanteeni ja taustani rajoittamana, vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kuunnellessani heidän ajatuksiaan ja oivalluksiaan raamatunteksteistä opin lisää ja Raamattu heräsi eloon uudella tavalla.
Oman kokemuksensa vuoksi McDonaldin oli helppo lähteä mukaan Bible-
Projectin työhön, jonka tavoitteena on rohkaista ihmisiä elinikäiseen Raamatun tutkimiseen.
Teemme suunnitelmia, mutta pidämme niistä kiinni hyvin kevyesti, sillä emme tiedä, mitä Jumala tulee tekemään.
BibleProjectin alkuvuosina Michael McDonald tuki ystäviensä aloittamaa työtä, mutta oli vielä töissä muualla. Työssään kansainvälisessä järjestössä hän kohtasi jatkuvasti kristittyjä, joilla ei ollut mitään kristillistä kirjallisuutta. Kaakkois-Aasiassa hän oli mukana aloittamassa teologista seminaaria, jonka 60 opiskelijalla oli yhteisessä käytössään koulun viisi oppikirjaa.
– Kirjat olivat heille kultaa, ja he kopioivat niitä käsin opiskellakseen iltaisin kotona.
Maahan ei saanut tuoda kristillistä kirjallisuutta. Muistitikuille ladatut BibleProjectin opetusvideot avasivatkin aivan uuden maailman pastoriopiskelijoille. Sama toistui muissakin maissa.
Hyvin pian kävi selväksi, että videoille olisi kysyntää maissa, joissa ei puhuta englantia.
– Aloimme saada pyyntöjä ympäri maailmaa, McDonald muistelee.
Vuonna 2018 hän siirtyi kokonaan töihin BibleProjectille ja käytti seuraavat vuodet käännös- ja lokalisaatiotyöstä vastaavan tiimin kokoamiseen. Nyt videoita on tuotettu eri kielille yli kuusi tuhatta.
– Kumppanimme maailmalla jakavat saman intohimon työhön kanssamme. Se on jotain, mitä ei voi tekemällä saavuttaa. Kun näemme heidät työssään, emme voi kuin ihmetellä sitä, mitä Jumala on tekemässä. Emme olisi mitenkään voineet tehtailla tätä kaikkea itse.
McDonald kertookin nukkuvansa hyvin, koska tietää Jumalan olevan vastuussa työstä.
– Teemme suunnitelmia, mutta pidämme niistä kiinni hyvin kevyesti, sillä emme tiedä, mitä Jumala tulee tekemään. Haluamme olla valmiita muuttamaan suunnitelmiamme, jos tilanne sitä vaatii.
Myös tulevaisuus on Jumalan käsissä.
– Rukoilen jatkuvasti, etten kuvittelisi työstäni liikoja. Se ei kuulu minulle ja voi loppua milloin tahansa. Olen kiitollinen siitä, että saan olla osa tätä kaikkea juuri nyt, mutta pidän käteni avoinna, koska tiedän, että Jumalalla on vielä paljon suunnitelmia meitä varten — oli se sitten täällä tai jossain muualla.
BibleProject
- Vuonna 2014 perustettu voittoa tavoittelematon animaatiostudio Yhdysvaltojen Oregonin Portlandissa
- Tuottaa raamattuaiheisten videoiden lisäksi podcasteja, artikkeleita ja Classroom-raamattukursseja
- Haluaa auttaa ihmisiä kokemaan Raamatun yhtenäisenä kertomuksena, joka johtaa Jeesukseen
- Suomenkieliset nettisivut: bibleproject.com/Finnish
Artikkeli on julkaistu aiemmin Ristin Voitto -lehden numerossa 2/2025.
Teksti: Karoliina Gröhn
BibleProject-videot avaavat uusia näkökulmia kenelle hyvänsä, mutta ovat samalla turvallisia

Suomen teologisen opiston opettaja Tommi Karjalainen käyttää BibleProject-videoita työssään, vaikka ei suosittelekaan Raamattua koskevan ajattelun perustamista yksittäisen YouTube-kanavan varaan. Videoiden avulla voi silti kouluttaa ja haastaa itseään sekä vahvistaa raamattukäsitystään.
Ensimmäisten BibleProject-videoiden julkaisemisesta on reilu vuosikymmen. Sittemmin ne ovat tulleet tutuiksi Suomessakin, myös suomeksi tekstitettyinä tai puhuttuina.
– Ensireaktioni oli, että tämmöisiä piirrettyjä, muistelee Suomen teologisen opiston opettaja Tommi Karjalainen.
Hän on ”vanha sielu”, jolle kuivakas sanaa selittäviä saarna ei ole ongelma. Animaatio yhdistyy herkästi lasten ja nuorten viihdesisältöihin. Karjalainen huomasi kuitenkin pian, että BibleProject-videot on tehty sisällöllisestikin hyvin. Hän on jakanut videoiden parhaimmistoa somessa ja suositellut niitä seurakuntalaisille katsottavaksi ennen uutta saarnasarjaa. Näin saa pohjatiedoksi hyvän yleiskuvan käsiteltävästä raamatunkirjasta, ja saarnaaja voi edetä johdannosta nopeammin varsinaisen tekstin pariin.
Karjalainen käyttää videoita päivätyössäänkin; sisältö on ollut riittävän tasokasta teologian opiskelijoille ja palaute hyvää. Videoiden taustatutkimus on niin perinpohjainen, että jo työssä oleva teologikin saa niistä uusia näkökulmia. Silti videot toimivat liki kaikille.
– Sävy on ruohonjuuritason akateeminen. Videot ovat raamattukoulu kenelle tahansa.
Jos rakentaa oppinsa ja ajattelunsa yksittäisen henkilön tai YouTube-kanavan varaan, metsässä ollaan.
BibleProject-videot kestävät yleensä selvästi alle kymmenen minuuttia. Koska niihin on pakattu paljon tietoa, tempo on tiivis.
– Toistoa ei ole tarvinnut nopeuttaa, ja katson videot usein uudestaankin, sanoo Karjalainen, joka kuuntelee podcastit yleensä nopeutetusti.
Raamatun punaista lankaa avaava video käsittelee tekstikokoelman kokonaisviestiä taidokkaasti.
– Järkyttävä määrä tekstiä tiivistetään muutamaan minuuttiin. En ikinä pystyisi samaan.
Animointi on videoissa pedagogisestikin perusteltua. Se korostaa tekstin sisäisiä rakenteita ja viittauksia esimerkiksi taulukoinnin ja teemoittamisen avulla. Rakenne tulee eläväksi. Toisaalta juuri animointi saattaa kuljettaa katsojaa tunnetasolle.
– Vaikkapa pyhyyden teemaa käsittelevän video on toteutettu visuaalisesti niin, että herkistyin vaikkei videoissa sanota mitään varsinaisesti uutta.
Karjalainen arvostaa myös BibleProject-tuotteiden luotettavuutta. Moniin nettijulistajiin verrattuna ne ovat hyvin turvallisia.
– Jos on liikuntarajoitteinen eikä oma seurakunta tee nettilähetyksiä, näiden videoiden kautta voi hyvin kouluttaa itseään, haastaa ajatuksiaan ja vahvistaa raamattukäsitystään.
Videota, jonka joka väitteen Karjalainen voisi teologian opettajana jakaa, ei toki olekaan. Kiistanalaiset väitteet ovat BibleProject-videoissa kuitenkin merkitykseltään vähäisiä. Videoihin ei myöskään tuoda tiedeyhteisön sisäistä keskustelua esittelemällä kilpailevia näkemyksiä. On valittu tietty teologinen peruslinja. Sen Karjalainen yhdistää laveasti määriteltyyn herätyskristillisyyteen.
Liiallista painoarvoa ei hänen mukaansa pidä antaa millekään yksittäiselle brändille.
– Jos rakentaa koko oppinsa ja ajattelunsa yksittäisen henkilön tai YouTube-kanavan varaan, metsässä ollaan.
Työryhmä on löytänyt teksteistä sävyjä ja tasoja, jotka usein ohitetaan
BibleProject-videoiden tekijöillä ei Tommi Karjalaisen havaintojen mukaan ole taipumusta esiintyä paikallisseurakunnan opetusta haastavina totuudentorvina tai kilpailevana nettiseurakuntana. Videoissa ei esitetä suomalaisen vapaakristityn kannalta vaikeita väitteitä, vaikka taustatutkimuksessa on selvästi otettu huomioon monipuolisesti eri tutkijoiden näkemyksiä. Vaikeita aiheita ei useinkaan väistellä, mutta toisaalta ei puututa hankalimpiin tekstien taustaa koskeviin kysymyksiin vaan pysytellään itse tekstissä ja sen teemoissa. Kaikessa ilmenee syvä luottamus Jumalan sanaa kohtaan, ajattelee Karjalainen.
Silti työryhmä on löytänyt teksteistä sävyjä ja tasoja, jotka usein ohitetaan. Karjalainen mainitsee jälleen pyhyyttä käsittelevän teemavideon.
– Kuvittelemme, että juutalaisten ja varhaiskristittyjen mielestä pyhyys on jotain, mitä pitää pyrkiä suojaamaan, jotta mikään ei sitä saastuta ja tahraa. Jeesuksessa tämä asia on päinvastoin.
Entä jos pyhyys ymmärrettäisiinkin niin, että se lähestyy pelotta likaista ja saastaista?
– Mitä tällainen suhtautuminen maailmaan voi terveellä tavalla olla?
Videot saattavat siis yllättää näkökulmillaan, etenkin jos omat ajatukset ovat hyvin perinteisiä ja vahvoja. Olisikin kenties hyvä, jos vaikkapa videoita katseleva nuori voi keskustella kotona tai seurakunnassa heränneistä ajatuksista, Karjalainen pohtii. Ehkä videoiden ympärille voi pienessä seurakunnassa jopa rakentaa nuortentoimintaa: katsotaan video yhdessä ja jutellaan, kahvia ja korvapuusteja kylkeen.
– Ei tarvitse osata itse opettaa, julistaa ja valmistella.