Jo ensimmäisten päivien aikana tutustuttiin ympäristöön, ihmisiin ja paikallisiin seurakuntiin, ja vähitellen alkoi hahmottua, mistä aktiossa todella oli kyse: hyvien uutisten jakamisesta elämiä muuttavasta Jumalasta, hyvin erilaisten ihmisten kohtaamisista, rukouksesta, reippaista lauluista ja ennen kaikkea rohkeudesta astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle!
Kahdentoista päivän aikana evankeliumia vietiin kaduille, kapakoihin, kahviloihin, puistoihin, kauppoihin, markkinoille ja seurakuntiin. Lentokoneessakin koimme ihmeellistä johdatusta ja saimme kylvää todella avoimiin sydämiin evankeliumia useille matkustajille. Tino Åkerlund muistutti aina ja kaikkialla hyvin suureen ääneen jokaiselle tapaamalleen henkilölle: ”Vaya con Dios” ja heti perään: ” Cristo te ama”, vapaasti käännettynä: ”Jumalan siunausta elämääsi” ja ”Kristus rakastaa sinua…”
Lauloimme, todistimme Vapahtajasta ja rukoilimme ihmisten kanssa tilanteissa, joihin ei olisi voinut etukäteen valmistautua muuten kuin rukouksella. Monelle nämä hetket olivat uusia, mutta juuri niissä syntyi myös kasvu ja rohkeus lisääntyi. Sydämet avartuivat uusille ihmisille ja Jumalan voimalle.
Toinen monelle mieleen painunut hetki oli ehtoollinen Rojalesissa, Golgataa muistuttavalla Kolmen ristin paikalla.
Erityisen koskettaviksi nousivat hetket, joissa saimme kohdata ihmisiä heidän elämänsä herkillä rajapinnoilla. Yhdessä tilanteessa lauloimme eräässä kodissa kuoleman sairaalle henkilölle, joka odotti hetkenä minä hyvänsä jo taivaan porttien aukeavan. ”Sama vanha ristinpuu” kajahti hiljaa ja kosketti syvältä sekä kuulijaa että laulajaa. Toinen monelle mieleen painunut hetki oli ehtoollinen Rojalesissa, Golgataa muistuttavalla Kolmen ristin paikalla. Maisema, hiljaisuus ja pyhyyden tuntu tekivät hetkestä unohtumattoman.
Matkan aikana saimme palvella Torreviejan suomenkielisen Vapaaseurakunnan kaikissa viikkotilaisuuksissa, joissa pastorimme Mika Särkkä oli jälleen koko tammikuun niin sanottuna ”talvipappina”. Vierailimme myös Mikan ja Millan lähetystyön kautta syntyneissä elävissä ja herätyksen keskellä olevissa espanjankielisissä seurakunnissa Almoradíssa, Villenassa, Caudetessa ja Castallassa. Jumalanpalveluksissa oli vahva Pyhän Hengen läsnäolo, ja rukousalttareilla sydämet vuodatettiin Jeesukselle. Eri tilaisuuksien aikana saimme myös niittää, kun saimme olla saattamassa tuhlaaja poikia ristin juurelle, mikä toimi muistutuksena, miksi tätä työtä tehdään.
Kadulla ja baareissa koetut kohtaamiset jäivät monen mieleen. Yksi erityinen kohtaaminen oli syyrialaistaustainen huumekauppias, joka ensin hämmästyi kuullessaan, miksi olimme Espanjassa. Ajatus siitä, että joku matkustaa pohjolasta Espanjaan vain kertoakseen Jeesuksesta, pysäytti hänet. Myöhemmin saimme kutsun laulaa ja soittaa hänen ravintolansa terassilla. Kuuntelijoina oli ravintolan asiakkaat, muslimi, huumekauppias ja syyrialainen pappi. Kylvötyö jatkui tavalla, jota emme olisi itse osanneet suunnitella.
Matka ei ollut pelkästään ulospäin suuntautuvaa työtä, vaan myös sisäistä kasvua. Mukana oli sairastumista, väsymystä ja yllättäviä tilanteita, mutta veljien välinen tuki, esirukousten voima ja yhteys kantoivat. Moni sai ensimmäistä kertaa vastuuta kokouksen vetämisestä, ääneen rukoilemisesta tilaisuuksissa, tai ehtoollisen jakamisesta. Ryhmänä kasvoimme, opimme luottamaan toisiimme ja ennen kaikkea Jumalan johdatukseen.
Aktiomatka koettiin kokonaisuutena onnistuneeksi ja merkitykselliseksi. Se antoi rohkeutta, herätti halun tehdä lisää ja muistutti, että evankeliumin työlle on edelleen tilausta. Toiveena on, että alueen seurakunnat pysyvät rukouksissanne ja että Jumala lähettää heidän keskelleen uusia, vahvoja evankeliumin julistajia.
Kaikesta kunnia ja kiitos Jumalalle!
