Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Tommi Koivunen kiteytti hengellisen työn keskeisimmän olemuksen syyskokouksen alkupuolella. Kuulemassa oli 107 kokousedustajaa, hallituksen jäsentä ja toimihenkilöä.
—Jumalalla on suunnitelma, joka varmasti toteutuu. Meillä on etuoikeus olla siinä mukana. Tämän takia kehitämme toimintaamme, miten käytämme resursseja parhaiten. Työn keskiössä olkoon ihminen, joka ei vielä tunne Jeesusta, mutta jota Jumala rakastaa ja haluaa antaa toivon ja tulevaisuuden, Koivunen totesi.
Kirkkokunnanjohtaja ja moni muu ansiokkaan puheenvuoron käyttäjät pohtivat kirkkokunnan asioita monista eri näkökulmista. Päämäärä on kuitenkin sama: miten Vapaakirkko tavoittaa uusia ihmisiä ja ylläpitää seurakuntaan kuuluvien uskoa ihan loppuun asti.
Esille nousi esimerkiksi Espoon vapaaseurakunta, jonka historia ei ulotu kauemmaksi kuin vuoteen 2001. Siitä huolimatta kyseinen seurakunta on erittäin elinvoimainen, mistä annettiin kiitos ennen kaikkea Jumalalle.
Ongelmakohdiltakaan ei olla vältytty. Vapaaseurakuntia on lakkautettu, ja koko Suomen väestökehitys vaikuttaa myös eri kirkkokuntien ja niiden seurakuntien ikärakenteeseen.
—Haluan muistuttaa toimintaympäristöstämme. Vapaakirkon keski-ikä (49,6 vuotta) on kuusi vuotta korkeampi kuin Suomen keski-ikä (44 vuotta). Jos sukukokouksessa ei kuulu lasten ääniä ja teinien pörinää, onhan se huolestuttavaa. Sama koskee seurakuntia, Koivunen pohtii.
—Emme ole olleet kasvava kirkko kahdeksaan vuoteen. On syytä olla pyytämässä, Herra ilmesty ja auta. Silti kaikenikäinen ihminen on arvokas ja tärkeä. Iloitsen jokaisesta, joka lahjoillaan palvelee seurakuntia.
Suomen Vapaakirkossa on 15 000 jäsentä, joista noin 10 000 varsinaisia jäseniä.
Koivunen muistuttaa, että Vapaakirkko ei pääse pakoon sitä, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Vain joka viidennessä kunnassa Suomessa väestö kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan 87,5 prosenttia suomalaisista asuu taajamissa.
Missiopalvelutiimiin kuuluva Kristian Vilkman kertoi tiedonannoista. Mänttä-Vilppulan vapaaseurakunta piti toisen lakkauttamiskokouksensa tämän vuoden elokuussa. Vapaakirkon syyskokous antoi luvan kiinteistön myymiselle.
Mänttä-Vilppulan vapaaseurakunnan jäsenet hakeutuivat Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan rukouspiiriksi.
Lehtimäki-Soinin vapaaseurakunta lakkautettiin lokakuun lopussa. Seurakunnan jäsenet hakeutuivat enimmäkseen Alajärven vapaaseurakuntaan.
Ylivieskan vapaaseurakunnan toinen lakkauttamiskokous on sunnuntaina 22. marraskuuta. Jäsenet siirtyvät pääosin lähialueen vapaaseurakuntiin.
Samassa yhteydessä Vilkman kertoi hallituksen tiedonannon Laukaan vapaaseurakunnan perustamisesta tämän vuoden marraskuussa.
Syyskokouksen asialistan tärkeimpiä kohtia oli uusien hallituksen jäsenien valinta. Erovuorossa olleet Jari Kaari ja Tommi Mäki valittiin uudelle toimikaudelle.
Kesken hallituskautensa eronneen Kari Teittisen tilalle valittiin Mika Suomalainen. Suomalainen oli varajäsenenä hallituksessa jo vuoden 2026 loppuun asti. Valinnan jälkeen hän on hallituksen varsinainen jäsen vuodet 2027–2029.
Varajäseniksi hallitukseen valittiin Toni Väyrynen, Nina Kallionvirta ja Renaud Lomba.
Syyskokous hyväksyi vuoden 2027 toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Tiivistetyt puheenvuorot käyttivät myös SVK Mission lähetysjohtaja Nanna Rautiainen, ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Antti Kautto, Suomen teologisen opiston vt. rehtori Markus Nikkanen ja Suomen Viikkolehden päätoimittaja Manuel Rautalahti.
Syyskokouksen loppupuolella oli erillinen keskustelu Kiponniemen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Asia on ollut esillä muun muassa Suomen Viikkolehden monissa mielipidekirjoituksissa.
Ryhmissä käyty keskustelu oli vilkasta.
Erityisesti esiin nostettiin seurakuntakoululeirit ja niiden kautta tapahtuva Vapaakirkon identiteetin omaksuminen.
Talouspuoleen ehdotetut tukisummat vaihtelevat. Budjetoitu alijäämä on 20 000 euroa. Keskusteluissa ehdotettiin myös osittaista Kiponniemen kiinniolemista. Toivottiin, että seurakuntien kynnys käyttää Kiponniemeä olisi matalampi.
Kiponniemen toiminnanjohtaja Pertti Räty kertoi terveisiä työpaikaltaan. Rädyn mukaan henkilökunnan kanssa on käyty keskusteluja nykytilanteen haasteista.
Räty rohkaisi kuulijoita uskomaan, että nyt on pantu liikkeelle jotain hyvää. Toiveena on ollut, että Suomen teologinen opisto ja Kiponniemen toimintakeskus löytävät toiminnallisen yhteistyön.
Räty totesi, että katse on voimakkaasti tulevaisuudessa. Rädyn mukaan tälläkin hetkellä Kiponniemessä on enemmän väkeä kuin syyskokouksessa Teopoliksessa.