Näkökulmia

Tänäkin kesänä Kiponniemi on täyttynyt seurakuntakoululeiriläisistä. Somekuvia katsomalla tai nuoren ensimmäisiä ajatuksia kyselemällä seurakuntakoululeiri, seuris, kuulostaa leiriltä, joka on varmasti kiva, tyypillinen sukupolvikokemus.
Herramme antoi hyvin selkeitä ohjeita: “Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.” “Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.” “Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Meidän ei hänen seuraajinaan tarvitse arvailla missiotamme, se on selvin sanoin ilmaistu.
Jeesus on luvannut olla kanssamme joka päivä. Hänen apunsa on konkreettisesti koettavissa, usein arkipäiväisissäkin murheissa.
Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.
Moni on tietämättään synnyttänyt lähetysvoiman – nimittäin korkeakouluopiskelijan. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä vuosikausia vipeltäneet ikäluokat laskettelevat kohti opiskelijaelämää. Elämän formatiivisimmat vuodet ovat edessä.
MAINOS
Kannatko jotain näkyä? Olet kantanut jo ehkä pitkäänkin ja näkysi on taas päivittynyt ja jopa kirkastunut viime aikoina.Niin on käynyt minullekin.
Kansankielessämme elää sanoja, joita käytetään monissa yhteyksissä ehkä tiedostamattakin niiden alkuperäistä kristillistä merkitystä.
Varmoja loppukevään merkkejä on se, että Suvivirrestä käydään keskustelua, joka saavuttaa erikoisia ulottuvuuksia.
Aina siellä, missä Jumalan Pyhä Henki saa toimia, siellä aktivoituu myös vastavoima.
"Emme tarvitse herätystä ja kasvua seurakuntien ja uskovien vuoksi. Tarvitsemme niitä vain ja ainoastaan kadotukseen matkalla olevien lähimmäistemme vuoksi", kirjoittaa Markku Saikkonen.
Kaikki artikkelit näytetty