Birit-Anni Paadarin elämän alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä: isä kaatui sodassa, kotoa oli lähdettävä kasvatiksi toisten perheisiin ja koulussa saamelaislapsia nöyryytettiin. Evankelista kuitenkin katsoo valoisasti menneitäkin. ”Vaikka negatiivista on, huomaan, että kaikki on mennyt ihan hyvin.”
Tämä sisältö on tarkoitettu vain tilaajille.
Jos olet jo lehden tilaaja, kirjaudu sisään.
Jos et vielä ole lehden tilaaja, tilaa lehti.