The Patmos World Bible Attitudes Survey kartoittaa suhtautumista Raamattuun 150 maassa, 89 kielellä ja yli 91 000 vastaajan voimin. Tutkimus osoittaa, että vaikka maallistuminen lisääntyy erityisesti Euroopassa, Raamatulla on yhä monin paikoin vahva merkityksellinen rooli — myös yllättävissä väestöryhmissä ja ei-kristittyjen keskuudessa.
Suomi sijoittuu tutkimuksessa ”sekulaariin kontekstiin” yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan maiden kanssa. Näissä yhteiskunnissa uskonto ei näy vahvasti arjessa: vain 40 prosenttia vastaajista pitää uskontoa tärkeänä, vaikka 53 prosenttia edelleen identifioituu kristityiksi.
Tutkimuksessa nousee esiin myös kiinnostava trendi: 18–25-vuotiaista ei-kristityistä jopa 39 prosenttia ilmoittaa olevansa kiinnostunut Raamatusta.
– Raamattu ei ole kadonnut, se on muuttanut muotoaan. Nuoret löytävät sen puhelimesta, elokuvista ja keskusteluista. He etsivät merkitystä uusilla tavoilla, Oulun helluntaiseurakunnan pastori Juan Castillo toteaa Suomen Pipliaseuran tiedotteessa.
Keskeisiä havaintoja on muun muassa se, että erityisesti nuoret aikuiset lähestyvät Raamattua henkilökohtaisena resurssina, ei pelkästään osana perinnettä. Useissa maissa, myös sekulaareissa, enemmistö vastaajista pitää tärkeänä, että lapset oppivat Raamatun kertomuksia.
– Raamatun kokeminen tärkeäksi kulkee käsi kädessä henkilökohtaisen spiritualiteetin kanssa. Myös kulttuurikristillisyys näkyy siinä, että monet haluavat lasten tuntevan Raamatun kertomuksia, vaikka eivät itse kokisi uskontoa henkilökohtaisesti merkityksellisenä.”, Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo tiedotteessa.
