Timo Hakanen syntyi Jyväskylässä 25. helmikuuta sotavuonna 1942 ja pääsi ylioppilaaksi Lyseosta vuonna 1961. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuului mieluisana harrastuksena urheilu, lajeista rakkain oli pesäpallo. Siinä Timo ylsikin jo nuorena Kirin joukkueeseen, jossa hän voitti myöhemmin Suomen mestaruuden. Timo valittiin pelaamaan arvostettuun Itä-Länsi-otteluun. Liikunta ja pallopelit olivat Timon elämässä mukana kuolemaan asti.
Timo opiskeli Helsingissä oikeustiedettä ja valmistui lakimieheksi. Hän aloitti työelämänsä Hankasalmella nimismiehenä, toimi sittemmin Vapolla lakimiehenä ja jatkoi myöhemmin työtä omassa lakiasianajajatoimistossaan yli 30 vuotta. Tuona aikana toimisto laajeni, kun siihen tuli mukaan muitakin lakimiehiä.
Timo avioitui Arja Vallipuron kanssa 1967 ja heille syntyi viisi lasta, Ari, Satu, Mia, Päivi ja Pekka. Perhe oli Timolle rakas ja tärkeä. Arjan kuoleman jälkeen, Timo tapasi Helena Kallion, jonka kanssa hän ehti olla onnellisesti naimisissa 17 vuotta.
Kotiseurakunnassa Timo oli rohkaisija lukemattomille miehille, naisille ja lapsille.
Timon elämän tärkein asia oli uskoontulo vuonna 1975. Arja tuli uskoon ensin ja Timo löysi Jumalan vähän puolisonsa jälkeen. Jeesuksesta tuli Timon elämän suurin asia. Se näkyi kaikessa.
Jyväskylän vapaaseurakunnasta Timo löysi hengellisen kodin lähes 50 vuodeksi. Jumalan armon kokeminen oli jotain sellaista, jonka Timo halusi myös muiden kokevan ja siksi kuulevan ilosanoman.
Timo palveli lapsityössä, rukouspalvelun johtajana, köörileireillä, evankelioimistilaisuuksissa puhujana, solujohtajana sekä vuosia vanhimmistossa, joista monet myös sen puheenjohtajana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän vieraili vuosittain useissa Keski-Suomen vapaaseurakunnissa puhujana. Timo teki Radio Deille yli sata jaksoa Saarnaajan puolituntista, joka kuului Keski-Suomen alueella. Hän palveli myös Vapaakirkon hallituksessa. Timo toi esiin Jeesusta ja kristinuskoa monissa Keskisuomalaisen yleisöosaston kirjoituksissa. Häntä arvostettiin yli seurakuntarajojen.
Kotiseurakunnassa Timo oli rohkaisija lukemattomille miehille, naisille ja lapsille. Hän oli esimerkki miehestä, joka palveli Jumalaa. Timo oli todella tärkeä ja rakas myös meille seurakunnan työntekijöille. Sanat eivät riitä kertomaan Timon persoonasta, uskosta, rakkaudesta, ilosta, huumorista, positiivisuudesta ja valoisasta elämänasenteesta.
Sairauden pahentuessa Timo oli valmis kuolemaan, mutta halusi vielä elää.
Timo oli hyvässä fyysisessä kunnossa vielä 80-vuotiaana, mutta vuosi sitten syksyllä alkoi paha sairaskierre. Rukouksista huolimatta sairaus ei parantunut. Sairauden pahentuessa Timo oli valmis kuolemaan, mutta halusi vielä elää. Toisin kuitenkin kävi. Elokuun aivoinfarktin jälkeen ei enää ollut mitään tehtävissä. Iankaikkinen Jumala, Timon Luoja ja taivaallinen Isä kutsui omansa kotiin maanantaina 21. elokuuta.
Timo, kilpailit hyvän kilpailun, päätit juoksun ja säilytit uskon. Kiitos rakkaudestasi ja kaikesta palvelustasi. Kaipaamme sinua.
Jälleennäkemisen toivossa