Muistokirjoitus: Eila Hämelin oli ahkera ja tunnollinen kaikessa, mitä teki

Kuva: Suomen Viikkolehden arkisto
Teologian maisteri, pastori Eila Hämelin syntyi 9. lokakuuta 1939 Tampereella, samana vuonna, jolloin talvisota alkoi. Monen muun lapsen tavoin hänkin oli sotalapsena Ruotsissa. 

Teologian maisteri, pastori Eila Hämelin syntyi 9. lokakuuta 1939 Tampereella, samana vuonna, jolloin talvisota alkoi. Monen muun lapsen tavoin hänkin oli sotalapsena Ruotsissa. 

Eila asui ja kävi koulua Tampereella. Uskovaisena nuorena hän osallistui paljon Tampereen vapaaseurakunnan toimintaan. 

Koulun lopetettuaan hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Valmistuttuaan sieltä hän toimi useita vuosia uskonnon ja psykologian lehtorina Tampereella ja Forssassa. Kun Hämelin jättäytyi näistä viroista, hän tuli kokotoimiseksi Vapaakirkon seurakuntatyöntekijäksi. 

Pienessä seurakunnassa oli monenlaista työtä. Muun muassa kasvimaan kunnostaminen oli keväisin suuri urakka.

Hämelin oli hyvin tunnollinen ja ahkera kaikessa, mihin ryhtyi. Vuodesta 1979 hän toimi julistus- ja palvelutyössä Lammin vapaaseurakunnassa. Pienessä seurakunnassa oli monenlaista työtä. Muun muassa kasvimaan kunnostaminen oli keväisin suuri urakka, sillä seurakunnalle oli saatava perunat, juurekset ja marjat. Kaikkea oli oltava omasta maasta. Onneksi Lammin vapaakirkon vieressä oli tarpeeksi viljelysmaata. 

Työ ei ollut aina kovin helppoa. Minäkin olin auttamassa kevätkylvöissä. Olin ”hevosena”, ja Eila auran sarvissa. Näin tulivat perunat istutetuiksi, ja sadon siunasi Herra. Syksyllä saatiin kaikkea, mitä tarvittiin seurakunnan lounaisiin ja muihin tarpeisiin. Polttopuutkin hankittiin talvea varten, jotta kirkko pysyi lämpimänä. 

Muistan kuinka monta kertaa lauantai-iltana istuin kirkon rappusilla ja kiitin Herraa, että olimme saaneet kaikki työt tehdyiksi sinä päivänä ja saimme hiljentyä pyhän viettoon. Eila Hämelin ja Lahja Hartikainen, Lammin monivuotiset työntekijät, valmistautuivat tulevaan pyhään hartaasti keskittyen, ja kokouksiin valmistauduttiin hiljentyen. 

Monenlaisia tilaisuuksia oli viikoittain. Ei unohdettu vanhuksiakaan, vaan heidän luonaan vierailtiin uskollisesti. Nuorille oli kerhoja. Ja viikon aikana oli useita kokouksia niin rukoushuoneella kuin lähikunnissakin. 

Aina olisi tahdottu kuulla lisää hänen opetustaan. 

Eila Hämelin piti raamattutunteja, jotka olivat hyvin ja huolella valmistettuja. Usein hän oli myös puhujana Vapaakirkon työntekijäpäivillä. Aina olisi tahdottu kuulla lisää hänen opetustaan. 

Ehkä monet tuntevat myös Eila Hämelinin kirjoittamat kirjat. Tienraivaajat-kirjaa varten hän tutki historiaa. Hän kirjoitti tämän arvokkaan teoksen Vappu Rautamäen kanssa. Kirjaan on koottu Vapaakirkon naisten työ evankelistoina, ja kerronta alkaa aina 1800–1900-lukujen taitteesta. 

Toisen kirjan, Edelläkävijät, Eila Hämelin kirjoitti historiaa kooten Sisko Peltoniemen kanssa. Tämä on arvokas, ainutlaatuinen kokoelma vapaakirkollisesta lähetystyöstä.

Vapaakirkon hallituksen jäsen Eila Hämelin oli useita vuosia vuodesta 1998 lähtien.

Urho Räsänen Eila Hämelinin ystävä

Ingressi korjattu 17.4. kello 12:35.

JAA ARTIKKELI: