Eine Rossi, viestintäasiantuntija, on kirjoittanut Suomen Viikkolehden numeroon 7/2025 otsikolla ”englannin kielen suosiminen on jo jäänyt junasta” ja ihmettelee, ”miksi Vapaakirkossa käytetään yllättävän monessa asiassa englannin kieltä: Sing to the Lord” ja niin edelleen. Koska tuo mainittu kuoron nimi on sattumalta allekirjoittaneen ehdottama, niin muutama kommentti Eine Rossin näkemyksistä, mutta vain musiikkiin liittyvinä.
Sanoilla on yleensä kaksi merkitystä, denotatiivinen eli sanakirjamerkitys ja konnotatiivinen eli mielleyhtymällinen sivumerkitys tiedon ja tunteiden välittämiseen. Kaikki englanninkieliset laulun sanat eivät aina kunnolla ole käännettävissä musiikkia myötäileviksi, koska suomen kielessä sanojen painot ovat ensimmäisellä ja kolmannella tavulla, kun taas englannin kielessä, varsinkin rytmimusiikissa, painotetaan toista, neljättä ja niin edelleen tavuja.
Rossi myös esittää kysymyksen: ”Miksi gospel olisi parempi kuin evankeliumi?” Musiikin alueella gospel on rytmimusiikkia, jolla ilmaistaan henkilökohtaista tai yhteisön kristillistä uskoa. Taas evankeliumi tarkoittaa yleisesti kristinuskon ydinsanomaa Jeesuksesta ja Hänen ihmisille valmistamastaan pelastuksesta.
Edellä mainittu on yksi esimerkki, miksi alkuperäiset englanninkieliset vakiintuneet sanat usein kuvaavat paremmin esimerkiksi orkesteria tai kuoroa ja sen toiminta-ajatusta kuin pelkistetty sanakirja suomennos.
Olen pannut alulle tuon Sing to the Lord -nimen lisäksi sellaiset nimet kuin Jericho Brass, Chariots Gospel Big Band & Singers, Pappa Gospel Band ynnä muita, kaikki menestyneitä kokoonpanoja. Siltä pohjalta ei ole ollut mitään mieltä vaihtaa niiden nimiä, kuten Rossi yleisesti ehdottaa, koska hyvällä orkesterin tai kuoron nimellä haetaan myös uusia laulajia ja soittajia kokoonpanoihin sekä tietysti kuulijoita.
Kaikkien nimien tulisi olla myös markkinointivälineitä niin musiikissa kuin itse tapahtumissa. Englannin kielen merkitys globalisaatiossa vain kasvaa, ja herätysmusiikkimme juuret ovat anglosaksisessa maailmassa, mutta ilokseni Suomessakin on syntynyt omalla kielellä uutta hengellistä musiikkia. Odotan mielenkiinnolla virsikirjan uudistusta.
