Salosta kotoisin oleva presidentti Sauli Niinistö puhui juhla-alueella, joka kantaa hänen nimeään: Sauli Niinistön urheilupuisto. Hän aloitti lausumalla, että hänelle on ainutkertainen kokemus nähdä näin suuri joukko ihmisiä samalla kertaa koolla. Lauantain päiväseuran osallistujamäärä oli noin 5 500 henkeä. Kokonaismäärä juhlilla oli 14 000 henkilöä.
Presidentti Niinistön puhe käsitteli ihmistä ja hänen arvoaan.
– Olemme kaikki tavanneet lukemattoman määrän kanssaihmisiämme, niin minäkin. On ollut suuria päättäjiä, on ollut kadun ihmisiä. Kaikesta siitä olen kuitenkin joutunut tekemään sen johtopäätöksen, että vain ihmisiä me kaikki olemme. Toki erilaisia, mutta vain ihmisiä, Niinistö mainitsi.
Niinistö muistutti, että ihmisen perustunteet ovat aikojen yli säilyneet samoina. Niistä hän halusi nostaa esiin kaksi, luottamuksen sekä velvollisuuden, vastuun.
– Luottamus on monitahoinen asia: luottaako itseensä, luottaako toiseen, tai herättääkö ja onnistuuko herättämään muissa ihmisissä luottamusta? Meillä on paljon vanhuksia, jotka ovat jääneet yksin, tai nuoria, jotka joukossa ollessaankin joutuvat tuntemaan yksinäisyyttä sen joukon samankaltaisuuden paineen vuoksi.
Niinistö näki lääkkeenä luottamuksen, jota voi herättää yksinkertaisilla asioilla: vaikkapa tervehtimällä, huomioimalla naapuria tai esittämällä oikeat kysymykset nuorelle. Vastuun ja velvollisuudentunteen Niinistö taas näki myönteisinä asioina.
– Velvollisuus voi olla onnen lähde silloin, kun täyttää velvollisuutensa. Samoin vastuun kantaminen itsestä ja toisesta oman mittansa mukaan on toisten huomioimista, mutta myös itsensä palkitsemista.
Vakavia uutisia maailmalta seurataan huolestuneena. Niinistö sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että viime kädessä järki aina voittaa. Siksi hän päätti puheensa anekdoottiin kirjailija Mark Twainista. Hän ei ollut musiikkimiehiä. Häneltä kuitenkin kysyttiin mielipide Richard Wagnerin musiikista.
– Twain vastasi: ”Siitä voidaan olla monta mieltä, mutta yksi asia on varma, se on parempaa kuin miltä se kuulostaa.” Vaikka tämän päivän uutiset meitä huolestuttavatkin, minä olen varma, että tulevaisuus on parempi kuin miltä se näyttää.
Herännäisyys on yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeistä. Siinä korostetaan ihmisen pienuutta Jumalan edessä ja tasavertaisuutta toisen ihmisen rinnalla. Armo kuuluu kaikille. Noin kolmanneksen Suomen evankelisluterilaisen kirkon papeista arvellaan olevan heränneitä, eli körttejä.
Körtti oli aluksi pilkkanimi, jonka taustalla arvellaan olleen heränneiden puvun laskos, jota nimitettiin ruotsiksi sanalla skörd. Ilmaisu saattaa olla lähtöisin myös Keyrityn kylästä, jossa asui runsaasti heränneitä. Körttiläisyyden arvomaailma on nykyisin varsin liberaali, mutta eri vakaumuksia on runsaasti.
Tunnusomaista herännäisyydelle ovat seurat, eli lyhyet puheet ja säestyksettä veisattavat Siionin virret. Juhlat pidetään aina avoimien taivaan alla. Pukeista ja lankuista tehdyillä körttipenkeillä istuneet kuulijat korjasivat istuinalustansa pois viimeisen tilaisuuden jälkeen.
Kolme kilometriä kuuden tuuman lankkupenkkiä siirrettiin odottamaan kuljetusta. Juhla-alue oli alkuperäisessä asussaan viidessätoista minuutissa.
Salon jälkeen seuraava herättäjäjuhla järjestetään Ylivieskassa 3.–5. heinäkuuta 2026.
