Jyväskyläläisen Tiina Aaltosen vanhemmat ja isovanhemmat molempien sukujen puolelta kuuluivat baptistikirkkoon, joten hän sai tuhdit hengelliset eväät jo äidinmaidossa.
– Henkilökohtaisen uskonratkaisuni tein yhdeksänvuotiaana varhaisnuorten leirillä baptistiseurakunnan leirikeskuksessa Kesärannassa. Siellä annoin elämäni Jeesukselle, vaikka nuoruusvuosina jouduinkin puntaroimaan ratkaisua useaan otteeseen, Aaltonen kertoo.
Hän on ollut lapsesta asti paljon mukana seurakunnan toiminnassa, eikä vähiten siksi, että musikaalisen tytön isä toimi oman seurakunnan kuoronjohtajana. Musiikilla ja seurakunnalla oli perheessä tärkeä sija, mutta Tiina Aaltonen on kokenut tarvetta löytää oma paikkansa myös muualta kuin ”valmiina annetusta” seurakunnasta.
Toinen hengellinen koti löytyi Jyväskylän vapaaseurakunnan naisteniltojen kautta, ja nykyisin Aaltonen osallistuu muun muassa naisten kahvila Ilonan suunnittelutyöhön vapaaseurakunnassa.
– Musiikki on ollut mukana elämässäni lapsesta asti, mutta parikymppisenä aloin löytää laulamisesta oman kutsumukseni. Asuessani Tampereella 1990-luvun alkupuolella olin mukana Lasse Heikkilän Missa Concordiae -messussa. Se oli minulle erittäin merkittävä ajanjakso ja oikeastaan aloitti kasvuni muusikoksi, Aaltonen taustoittaa musikaalista uraansa.
Wonderful Land -gospelyhtyeen myötä alkoi musiikillisesti ekumeeninen toiminta. Tiina Aaltonen lauloi (tuolloin nimellä Tiina Kemiläinen) yhtyeen solistina vuosina 2009–2017. Yhtyeen tuotannossa yhdistyvät vanhat ja tutut, välillä jo unohtuneet hengellisen musiikin klassikot 1950–1960-luvuilta pop , rock- ja rautalankamusiikin keinoin tyylikkäästi tarjoiltuina.
– Konsertoimme yli kirkkokuntarajojen. Siinä huomasin, että minulla on jotakin annettavaa. Kutsumukseni laulajana vahvistui, ja noiden koen vuosien aikana kasvaneeni laulajasta musiikin tulkitsijaksi, Aaltonen kiteyttää.
Suureen syliin vaikeuksien kautta
Tiina Aaltoselta on juuri ilmestynyt sooloäänite Suureen syliin (omakustanne). Levynteko oli haaveena vuosikymmeniä, mutta erinäisistä syistä se viivästyi. Asiaa ei helpottanut se, etteivät kustantamot, joille levyn julkaisemista ehdotettiin, innostuneet asiasta. Aaltosen jaksamista koetellut avioero osui sekin levyntekovaiheeseen jarruttaen hanketta.
Ajatus omasta levystä oli alkanut hahmottua eri kokoonpanoissa esiintymisen myötä, mutta aivan oma tyyli laulajalle kirkastui vasta ajan kanssa.
– Tykkäsin Wonderful Landin vintage-gospelista, mutta se ei tuntunut ihan omalta. Minua on aina viehättänyt enemmän jazzahtava musiikki.
Levyaihetta sivuttiin silloin tällöin tapaamisissa muusikkoystävien kanssa, mutta vasta kun taiteellinen tuottaja Tapani Vaahervaara innostui levyhankkeesta vuonna 2014, se alkoi pikkuhiljaa konkretisoitua.
– Hankkeen ei pitänyt kestää näin kauan, mutta oman elämäni vastoinkäymisten lisäksi sitä hidasti vielä korona. Nyt, kun levy on valmis, ymmärrän, että sen olikin tarkoitus kypsyä hiljaisella tulella, Aaltonen selittää.
Kun katson elämääni jälkikäteen, näen siinä järkeenkäyvän kuvion. Mutta sitä ei näe vielä matkalla ollessa.
Äänitteestä tuli hyvä ”keitos”: monipuolista ja -kerroksista musiikkia, joka kertoo laulajan elämästä herkästi, pohdiskellen, välillä arastikin. Tiina Aaltonen toivoo, että se voisi sellaisena koskettaa myös kuulijoita. Hän iloitsee aina uudelleen myös siitä, että saa palvella musiikin keinoin elävän yleisön edessä, ja syksyn mittaan onkin ollut useita esiintymisiä eri puolilla Suomea ja eri seurakunnissa — melkein joka viikonloppu.
– Eivät ne aina ole olleet kovin isoja tiloja tai tilaisuuksia, mutta sillä ei ole merkitystä, Aaltonen iloitsee.
Ihmeitä ja auenneita ovia
Elämän vasta- ja myötämäkiä kokenut Tiina Aaltonen on kiitollinen eletystä elämästä. Vaikka soololevyn julkaiseminen oli pieni ihme, yksi kokemus ylittää kaikki muut.
– Ihmeellisimpiä asioita elämässäni on ollut äidiksi tuleminen. Kun selvisi, ettei se onnistuisi luonnostaan, siitä tuli minulle täyttymätön toive, jonka puolesta rukoiltiin paljon, Aaltonen sanoo hiljaa.
Hän ajatteli, ettei uskovana voisi mennä lapsettomuushoitoihin: sehän osoittaisi epäuskoa. Kunnes eräs tärkeä henkilö sai hänet toisiin ajatuksiin.
– Siinä tilanteessa ratkaisevan neuvon antoi viisas mummoni: ”Jos olet vilpittömästi rukoillut ja koet, ettet ole saanut selkeää vastausta, tee niin kuin parhaaksi näet ja rukoile Jumalan siunausta päätöksellesi.”
Näiden sanojen rohkaisemana Tiina Aaltonen uskaltautui miehensä kanssa lapsettomuushoitoihin. Hoitava lääkäri varoitteli: ”Pystyn korkeintaan auttamaan teitä joidenkin esteiden yli, mutta kenellekään en voi luvata vauvaa.”
Ihme kuitenkin tapahtui, ja nyt Lenni-poika on 17-vuotias nuorimies, joka on ollut suuri siunaus vanhemmilleen.
– Elämässäni on ollut paljon muitakin tilanteita, joissa olen kokenut Jumalan johdatusta ja saanut nähdä ihmeitä. Ovet ovat auenneet juuri oikeaan aikaan.
Aaltonen on vuosien mittaan oppinut, että Jumala on uskollinen, vaikka itseltä näköalat olisivat ajoittain hukassa — niin kuin ovat monesti olleetkin.
– Kun katson elämääni jälkikäteen, näen siinä järkeenkäyvän kuvion. Sitä ei näe sillä hetkellä, kun on matkalla. Mutta kriiseissä ja myllerryksissäkin Jumala on kantanut, vaikka asiat eivät aina olekaan menneet niin kuin itse olen suunnitellut.
