Aurinkoenergiahanketta ei ole vielä haudattu Hangon Santalassa

I. Klingan säätiö osti Santalan tilan reilu vuosi sitten. Kuluneen vuoden aikana alueen rakennuksia on kunnostettu. Seuraavaksi on tarkoitus vaihtaa öljylämmitys puulämmitykseen, joten alueelle perustetaan hakelämpökeskus. Näin lämmityskulut saadaan huomattavasti kohtuullisemmiksi. Kuva: Ilkka Klinga
Laajaa mediahuomiota saanut päätehakkuu Santalan alueella liittyy toistaiseksi jäissä olevaan uusiutuvan energian hankkeeseen. Santalan omistavassa säätiössä uskotaan kuitenkin, ettei kaikkia kiviä ole vielä käännetty.

Hangon Santalassa hiljattain toteutettu metsän päätehakkuu on ollut näkyvästi esillä Ylen televisio- ja verkkouutisoinnissa. Suomen Vapaakirkko myi joulukuussa 2023 maa-alaltaan 453 hehtaarin suuruisen Santalan tilan I. Klingan säätiölle, joka on teettänyt alueella 130 hehtaarin hakkuun. Svenska Ylen 10.1. julkaisemassa artikkelissa Ny markägare högg ner över 100 hektar skog i Hangö – Finlands skogscentral: ”Verkligt exceptionellt” (käännös julkaistu nimellä Uusi omistaja kaatoi yli 100 hehtaaria metsää Hangossa – Suomen metsäkeskus: ”Todella poikkeuksellista”) Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes luonnehtii hakkuuta alaltaan poikkeuksellisen laajaksi.

I. Klingan säätiön puheenjohtaja ja Ikaalisten vapaaseurakunnan pastori Ilkka Klingan mukaan jo kauppoja Santalasta tehtäessä oli selvää, että metsää tullaan hakkaamaan. Alueelle oli laadittu metsänhoitosuunnitelma Vapaakirkon vielä omistaessa sen. Siinä ei linjata, että metsänhoitoa toteutetaan 130 hehtaarin päätehakkuuna, mutta sen sijaan määritellään, paljonko puuta alueelta voidaan kaataa viiden vuoden aikana. Klingan mukaan nyt toteutetuissa hakkuissa puuta ei ole kaadettu suunnitelman mahdollistamaa enimmäismäärää.

Santalan kauppojen toteuduttua I. Klingan säätiö teki tammikuussa 2024 ilmoituksen metsänhoidosta Suomen metsäkeskukselle. Hakkuu oli tarpeen toteuttaa kahdesta syystä. Ensinnäkin sen tuotot ovat osa yli neljän miljoonan euron kauppasumman rahoitusta. Lisäksi metsän kaataminen on toisen kauppaa rahoittavan hankkeen edellytys. Alue, jolla hakkuu on suoritettu, on vuokrattu yhtiölle, jonka aikomus on ollut rakentaa sille aurinkoenergiapuisto. Hakkuuilmoitus tehtiinkin maankäyttömuodon muutoksena. Mikäli muutos ei toteudu, kaadetun metsän tilalle tulee kasvattaa uusi.

Yllättävä käänne

Metsänhoito tai energiahankkeet eivät ole I. Klingan säätiön varsinaista toimintaa, Ilkka Klinga korostaa. Säätiön tavoite on sen sääntöjen mukaisesti edistää lasten, nuorten ja aikuisten koulutus- ja kasvatustyötä sekä sosiaali- ja diakoniatyötä perinteisiin evankelikaalisiin arvoihin perustuen. Evankelikaaliset arvot viittaavat herätyskristillisyyteen, joka korostaa henkilökohtaisen jumalasuhteen ja siihen perustuvan ihmisenä kasvamisen merkitystä. 

Santalan alue ja rakennukset soveltuvat hyvin leiri- ja kurssitoimintaan, jollaiseen säätiö haluaa tulevaisuudessa tarjota puitteet niille tahoille, jotka jakavat sen arvopohjan.

Uusiutuvan energian lisääminen on osa Hangon kaupungin omaakin strategiaa.

Nyt tuon tulevaisuuden edessä on pilviä. Hangon kaupunki ja muut viranomaiset olivat suunnitteluvaiheessa hyvin myötämielisiä aurinkoenergiahankkeen suhteen, Klinga kertoo. Uusiutuvan energian lisääminen on osa kaupungin omaakin strategiaa. Santalan alueelle ei saa kuitenkaan rakentaa tuulivoimaa tai maasta lämpöä talteen ottavia kaivoja, joten aurinkovoimala on Klingan mukaan ainoa vaihtoehto.

– Viime huhtikuussa oli kaupunginhallituksen kokous, jonka hanketta puoltava päätös oli yksimielinen.

Ylen 13.1. julkaisemassa artikkelissa ”Meinasin pudota tuolilta”, sanoo valtavista metsähakkuista lukenut hankolainen – kaupunginjohtajakin pitää näkyä karuna Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl kertoo, että kaupungin oli kuitenkin kysyttävä lausunto hankkeesta myös Puolustusvoimilta, jonka Syndalenin harjoitusalueeseen aurinkopuistolle varattu alue ulottuu. Puolustusvoimien kanta oli kielteinen. Ilkka Klinga olettaa sen ratkaisseen kaupungin kesäkuussa 2024 tekemän päätöksen: hanke kiellettiin.  

Kaupat Santalasta syntyivät joulukuussa 2023. Hangon kaupungilla oli Santalan tilaan nähden etuosto-oikeus, jota kaupunki ei kuitenkaan käyttänyt. Kaupunginhallitus totesi asiaa käsitellessään, ettei varoja alueen ostamiseen ole. Ilkka Klingakin on pohtinut jälkikäteen, että I. Klingan säätiön suunnitelma kaupan rahoittamiseksi olisi saanut olla vielä laajempi ja pitävämpi. Toisaalta aikanaan edettiin hyvässä uskossa sen suhteen, ettei aurinkopuiston toteutumiselle ole esteitä.Kuva: Maija Latvala

Uusia ohjeita tulossa

Hanskat eivät ole aurinkopuiston osalta vielä tiskissä, kertoo Ilkka Klinga. Keväällä eduskunnalta on tulossa uusi ohjeistus aurinkopuistojen suoja-alueista. Kun ne on määritelty, keskustelu aiotaan avata uudelleen Puolustusvoimien suuntaan.

– Ruotsissa vastaava suoja-alue on noin 70 metriä ja Yhdysvalloissa noin 100 metriä, Klinga sanoo.

Jos suuruusluokka on Suomessa jatkossa sama, Syndalenin harjoitusalue ei tuota energiahakkeen kannalta ongelmia. Klinga on tarkistanut, että se sijaitsee noin neljän kilometrin päässä mahdollisesta aurinkopuistosta. Harjoitusalueen suoja-alue ulottuu toki tätä lähemmäksi. Senkään ei pitäisi silti tuottaa ongelmia.

– Mutta miten tämä mediamylläkkä on vaikuttanut suhteisiimme kaupunkiin? Voi olla, että tilanteen tasaantuminen ottaa vähän aikaa, Klinga pohtii.

Uutisoinnin pohjalta on syntynyt kuva, ettei säätiö tiedottanut kaupunkia hakkuusta ennen töiden alkamista. Näin ei Klingan mukaan ole. Kaupungilta muun muassa varmistettiin kahteen otteeseen puhelimitse, että hakkuut voidaan aloittaa. Tietoa tarjottiin, mutta Klinga toteaa, ettei hänen käsissään ollut se, keille kaikille tieto kaupungin hallinnon sisällä välittyi.

Välttämätön hakkuu

Santalan päätehakkuuseen ei liity mitään laitonta, mutta uutiset siitä ovat silti herättäneet kriittistäkin huomiota. Päätehakkuu on metsänhoidon menetelmänä ongelmallinen luontokadon ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Luonnon monimuotoisuutta edistää, mikäli puiden annetaan kasvaa päätehakkuussa noudatettavaa käytäntöä vanhemmiksi. Näin metsän kiertoaika pitenee ja puut sitovat hiilidioksidia pidempään. Kaadettu metsä on useiden vuosikymmenten ajan hiilidioksidin päästölähde.

Koska Santalaan on ollut tarkoitus perustaa energiapuisto, päätehakkuun toteuttaminen oli välttämätöntä.

– Mukaan otettiin vain hakkuukypsät alueet. Nuori metsä jätettiin kaatamatta, Ilkka Klinga kertoo.

Hakkuualueelle jätettiin tässä vaiheessa siemenpuut, mutta jos energiapuisto toteutuu, ne hakataan.

Kaikki hakkuuilmoitukset eri tahoille on Klingan mukaan tehty, samoin lain vaatimat pohjavesimittaukset. Hakkuutyön hoiti Stora Enso, joka on toteuttanut metsänhoitoa alueella aiemminkin.

Vaikka kaikessa on menty lain ja säädösten mukaan, Klinga ymmärtää toki, että laaja hakkuu Hankoon johtavan valtatien varrella provosoi herkästi. Kenties tilanne olisi jossain määrin toisenlainen, jos aurinkopuiston toteutuminen olisi jo tässä vaiheessa varmaa. Klinga pohtii, että mediallakin on paljon valtaa siinä, miten asiat esitetään.

Media tekee tehtäväänsä tutkimalla ja uutisoimalla tapahtumista, ja niin pitääkin olla.

Ylen uutisoinnista on voinut saada virheellisen kuvan siitä, että jo Vapaakirkko olisi suunnitellut Santalaan huomattavan laajaa päätehakkuuta. Näin ei ole.

– Vapaakirkon näkökulmasta alueen kauppa on tehty Vapaakirkon kokouksen päätösten mukaisesti osana pitkäaikaista suunnitelmaa omaisuuden järjestelyistä. En voi kommentoida uuden omistajan tekemiä ratkaisuja, toteaa Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Tommi Koivunen.

Hän kertoo havainneensa tapauksen saaman mediahuomion, jossa Koivunen ei näe mitään ongelmallista.

– Ylen tehtävähän on kertoa siitä mitä tapahtuu ja mikä yleisöä kiinnostaa. Media tekee tehtäväänsä tutkimalla ja uutisoimalla tapahtumista, ja niin pitääkin olla. Somen keskustelua en ole seurannut tästä aiheesta. On syytä muistaa, että somessa ja keskustelupalstoilla liikkuu myös väärää tietoa ja provosointia.

Santala on tarjonnut historiansa aikana seuraa, tekemistä ja Jumalan kohtaamisen mahdollisuuksia monille alueella eri vaiheissa asuneille tai vierailleille. Arkistokuva lienee otettu 1980-luvun alkupuolella. I. Klingan säätiön nykyisin omistama Santalan tila käsittää 453 hehtaarin maa-alueen lisäksi rantatontteja, saaria ja alueen rakennukset. Ilkka Klingan mukaan Santalasta olisi mahdollista kaataa vielä lisää sopivaan ikään tullutta metsää, mutta toistaiseksi hakkuita ei edistetä. Säätiön varsinaisen toiminnan kannaltakin on tärkeää, että alueella säilyy virkistyskäytön mahdollistavaa metsää.Kuva: Viikkolehden arkisto

Mittava kokonaisuus

Santalan kehittäminen palvelemaan I. Klingan säätiön tavoitteiden mukaista toimintaa on kokonaisuudessaan mittava hanke. Ilkka Klinga myöntää, että jo siihen ryhdyttäessä tiedostettiin mahdolliset vaikeudet. Aurinkopuistohankkeen vastatuuli tuli kuitenkin yllätyksenä, kuten jossain määrin hakkuiden saama mediahuomiokin. Sen herättämää keskustelua seuratessa on käynyt selväksi, että metsänhoito herättää voimakkaita tunteita ja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin.

– Meillä kaikilla on oikeus tuoda erilaisia ajatuksia esiin. Säätiönä olemme lähteneet jo suunnittelun alussa siitä, että aurinkopuiston toteutuminen on realistista, ja siksi puustoa on kaadettava, Klinga sanoo.

Hän ei ole ottanut isompia paineita mistään Santalaan liittyvästä takaiskusta. Usko luo elämään vakautta tältäkin osin. Epävarmuutta voi kestää, kun asiat ovat suuremmissa käsissä.

– Emme me tiedä, mihin tämä kokonaisuus kääntyy, tässä on isoja juttuja vielä. Jos kaikki ovet sulkeutuvat, haasteet ovat suuret ja mietittävää paljon.

Uusia käänteitä odotellessa Santalan rakennuksia on kunnostettu.

– Työtä piisaa ja talkoolaisia tarvitaan, Klinga kertoo.

Tässä suhteessa mediajulkisuudesta on poikinut jotain hyvää. Jo kaksi henkilöä on ottanut yhteyttä kysyäkseen, josko Santalaan voisi tulla tekemään jotakin — aikaa ja intoa on.

Teksti: Maija Latvala
JAA ARTIKKELI: