Tervetulosanoissaan Hämeenlinnan vapaaseurakunnan pastori Arto Kortemaa kertoi, että edellisen kerran vuosikokous pidettiin Hämeenlinnassa silloin, kun kirkkokeskus vielä sijaitsi siellä. Hän pyysi rukouksessa viisautta ja ymmärrystä kaikkiin päätöksiin, Jumalan siunausta kirkon työntekijöille ja kaikkiin seurakuntiin. Päätteeksi Kortemaa luki kehotukseksi Kolossalaiskirjeen kolmannen luvun jakeet 12–14.
Tuttuun tapaan kajautettiin ilmoille Vapaakirkon tunnuslauluksikin nimitetty HL 149, Autuus suuri, oomme Herran kansaa.
Hallituksen puheenjohtaja Kaj Grönqvist toivotti paikallaolijat tervetulleiksi syyskokoukseen ja talviseen Hämeenlinnaan. Hän avasi kokouksen omalla alkupuheenvuorollaan. Tulevan tutkiminen ja rakentaminen kiinnostaa häntä edelleen. Simon Sinekin kirja Kysy ensin miksi? on ollut hänelle merkityksellinen. Vielä tunnetumpi kysymysten esittäjä oli Jeesus Kristus. Kysyi ihmisiltä usein miksi, paljastaakseen motiiveja tai kutsuakseen syvempään luottamukseen.
Grönqvist avasi omia ajatuksiaan liittyen meneillään olevaan muutosprosessiin. Huomannut, että on monta asiaa, jotka olisi voitu tehdä paremmin. On pj:n roolissa auttaakseen kirkkomme seurakuntia ja jotta voisimme elää tunnustustamme todeksi. Miksi ollut osaltaan muutosta edistämässä? Itsellä huoli seurakuntiemme tilasta laajasti ottaen. Näkee arkityössään raapaisun maailmasta: tehtävä jotakin, jotta ihmiset löytäisivät seurakuntaan ja Jeesukseen seuraan. Tänään mahdollisuus keskustella ja ottaa kantaa siihen, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Mahdollisuus vapaasti tutkia asioita.
Puheenjohtaja päätti alkupuheenvuoronsa raamatunkohtaan Matt. 22:35–40.
Kirkkokunnanjohtaja Tommi Koivunen toi alkupuheenvuorossaan esiin, miten puolentoista vuoden aikana, kun hän on ollut Vapaakirkon johdossa, on puhuttu paljon muutoksesta. Toimintaympäristö Suomessa on muuttunut: Euroopassa käydään sotaa, on suurvaltajännitteitä, koronapandemian vaikutukset tuntuvat edelleen ja talouskasvun puuttuminen vaikuttaa myös seurakuntiin. Väestönkehitys Suomessa osoittaa, että kaupungistumisen myötä vain noin joka viidennessä kunnassa väestö kasvaa, samaan aikaan kun 80 prosentissa kunnista se vähenee. Muuttoliike vaikuttaa myös meihin.
Vapaakirkon jäsenistön keski-iän tutkiminen osoittaa, että siinä missä suomalaisten keski-ikä on 44 vuotta, Vapaakirkossa se on 49,26 vuotta. Olemme vanheneva kirkkokunta. Keskellämme on paljon kokemusta ja viisautta, mutta meillä on enemmän vanhoja ja keski-ikäisiä ihmisiä suhteessa nuoriin ja lapsiin. 0–6-vuotiaiden pieni määrä jäsenistössämme johtuu osittain myös Digi- ja väestötietoviraston toiminnassa 2019 tapahtuneesta muutoksesta. Sen seurauksena syntyneet lapset eivät enää automaattisesti liity Vapaakirkon jäseniksi, vaan heidät pitää erikseen liittää vapaaseurakuntaan, mikäli vanhemmat niin haluavat. Kirkkokunnanjohtaja kehotti seurakuntia huolehtimaan tästä omassa piirissään.
Vuonna 2019 Suomen Vapaakirkon jäsenmäärä oli lähes 16 000. Tällä hetkellä vapaakirkollisia on 14 967. Edellisen kerran jäsenmäärä on ollut alle 15 000 vuonna 2010. Muistamme, miten olemme juhlineet sadannen vapaaseurakunnan syntymistä. Tällä hetkellä meillä on 90 seurakuntaa. Tunnusluvut herättävät huolta.
Samaan aikaan Jumala tekee työtä maassamme. Ensin nuoret miehet kiinnostuivat kristinuskosta, sitten nuoret naiset tuli perässä. Nyt kaikenikäiset seurakuntien ulkopuolella olevan ihmiset ovat kiinnostuneita kristinuskosta, mutta samaan aikaan Vapaakirkko pienenee. Huolenaihe! Onneksi kuitenkin Vapaakirkon nuorisotyö on hyvässä iskussa. The Send -liikehdinnässä nuoren sukupolven intoa ja liikehdintää. Tällä hetkellä meillä on käynnissä 13 seurakunnan istutusta – tosin yksikään istutuksista ei ole pääkaupunkiseudulla, missä kuitenkin on eniten ihmisiä.
—Tänään katsomme yhdessä kohti tulevaisuutta. Ajattelemmeko niukkuuden vai runsauden lähtökohdasta, kirkkokunnanjohtaja haastoi syyskokousta miettimään.
Jukka Laamanen ja Suvi Kankkunen johtivat kokousväen rukoilemaan pienissä ryhmissä, Jumalaa kuunnellen. Rukouksen saatteeksi Jukka Laamanen luki Jesajan kirjan lukua 43: ”Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso, minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?”
Lopuksi Suvi Kankkunen johti syyskokouksen Isä meidän -rukoukseen, jonka lausuimme yhteen ääneen kirkkokuntamme puolesta.
Johtamisrakenteen muutokseen liittyvä missiopalvelutiimin perustaminen herätti kokousväessä runsaasti keskustelua.
—Nyt perustettu missiopalvelutiimi on yhteisen työn koordinointiin ja kehittämiseen perustettu johtamisen välikerros. Laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat yksiköiden johtajat, on edelleen mukana harvaiskuisemmin miettimässä yhteistä tekemistä, kirkkokunnanjohtaja Tommi Koivunen kuvasi muokattua johtamisrakennetta.
Hän perusteli muutosta tarpeella luoda rakenne, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen tuen antamisen seurakunnillemme. Missiopalvelutiimin tarkoitus on edistää ydintehtäväämme, uskonelämän herättämistä ja säilyttämistä, ja liittää olemassa olevat resurssit siihen. Kaikkien yhteisten toimintojen tavoitteena on jatkossa suuntautua entistä vahvemmin kohti seurakuntia. Missiopalvelutiimin keskeinen tehtävä on kuunnella seurakuntia ja liittää kaikki mukaan.
—Yhteinen hengellinen matka, dialogi, voi alkaa vasta nyt, kun rakenne alkaa olla paikallaan”, Koivunen totesi.
Vilkkaassa keskustelussa nostettiin esiin useita kysymyksiä ja näkökulmia uudistukseen ja sen mukanaan tuomiin kerrannaisvaikutuksiin liittyen.
Syyskokous tuntui ymmärtävän muutoksen tarpeen ja pitävän päätöstä hyvänä. Toisaalta koettiin, että muutosprosessiin olisi ollut hyvä käyttää enemmän aikaa ja myös tiedottaa seurakuntia siitä paremmin, jotta vahvempaa omistajuutta olisi voinut syntyä. Seurakunnissa pohditaan myös sitä, miten muutos jatkossa näkyy paikallisissa seurakunnissa ja miten se vaikuttaa tavallisen seurakunnan ja seurakunnan työntekijän työhön.
Päivä Oy:n työn ja vaikutuksen huomioiminen
Syyskokouksen yhteydessä vietettiin myös hetki huomioiden ja kiittäen Päivä Oy:n mittavaa työtä ja vaikutusta. Videoon oli koottu merkittäviä toimijoita ja vaikuttajia ja tietenkin myös kirjoja Päivän historian varrelta, vuosilta 1962–2025. Kokousedustajat saivat myös kertoa myös Päivän vaikutuksesta heidän omaan elämäänsä.
Rohkaisevana viestinä siitä, että Päivän hyvä vaikutus jatkuu edelleen, saatiin nähdä Aikamedian ja Päivä Oy:n videotervehdys. Anniina Jakonen muisteli, miten Päivän kustantama Vilho Rantasen kirja Pako Lapin erämaassa oli lapsena tehnyt lähtemättömän vaikutuksen häneen ja hänen ystäviinsä. Tuon kirjan kautta monille heistä tuli uskon lahja ja Jumalan valtakunnan kutsu. Erika Niemelä puolestaan rohkaisi luottamaan siihen, että Jumala edelleen puhuu ja koskettaa ja kutsuu ihmisiä puoleensa Päivän kirjojen kautta. Yksi tarina, yksi lukija ja yksi sydän kerrallaan.
Hallituksen jäsenten vaali
Seurakunnilta oli tullut kiitettävän paljon ehdotuksia hallituksen jäseniksi. Erovuorossa olleet Tommi Karjalainen ja Kari Teittinen valittiin jatkamaan varsinaisina jäseninä toiselle nelivuotiskaudelle. Kaksi kautta palvelleen Marika Hakolan paikalle valittiin Paulus Rissanen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ajalle 2026–2029.
Varajäseniksi valittiin Mika Suomalainen, Nina Kallionvirta ja Toni Väyrynen.
Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. Kotimatkalle päästiin lähtemään, kun talvi-ilta jo alkoi hämärtyä.
