Nelli Nousiainen heitti kysymyksen spontaanisti, ajattelematta sen kummemmin, että lähtisi itse sellaista tapahtumaa toteuttamaan. Kuitenkin vastapäätä istui Espoon vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijä Niilo Ahola, joka sanoi, että jos Nelli lähtisi rakentamaan sellaista tapahtumaa, hän haluaisi olla mukana. Pian tämän jälkeen ideasta kerrottiin myös Ella Pystykoskelle, joka toimii Vapaakirkon pastorina Tulisielukoulussa. Ella sanoi heti, että haluaisi mukaan rakentamaan. Joten tuottajakolmikko perustettiin, ja suunnittelu sai alkunsa. Suomen teologinen opisto ja Suomen vapaakirkon nuoret lähtivät molemmat mukaan kuultuaan kolmikon ”myyntipuheen”.
Suunnittelun alkuvaiheeseen kuului arvojen, näyn ja nimen miettiminen. Mitä tapahtumassa haluttiin vaalia? Lopulta kolmikko päätyi viiteen arvoon: Kristuksen kunnia, vastuullinen usko, nöyrä ja avoin keskustelukulttuuri, Jumalan palvonnan moninaisuus sekä paikallisseurakunnan rakentaminen. Nämä arvot eivät olisi vain sanoja, vaan niiden mukaan punnittaisiin kaikki. Nimeksi valittiin ”Doxa”, raamatunkreikan sana, joka tarkoittaa kirkkautta ja kunniaa.
Opiston puolelta suunnittelussa olivat mukana Timo Lehikoinen ja Markus Nikkanen. Heidän kanssaan alkoi keskustelu ensimmäisen tapahtuman teemasta, ja mieleen nousi ”Evankeliumi”. Markus opettaa teologisella opistolla kurssia nimeltä Evankeliumi ja pelastus, ja se oli ollut erityisesti Doxa-tapahtumasta vastuussa olleelle kolmikolle merkittävä kurssi.
Suunnittelusta todeksi
Vihdoin noin puolentoista vuoden suunnittelun jälkeen ensimmäisen Doxa-tapahtuman viikonloppu koitti marraskuun puolivälissä. Teopoliksen ruokasali, josta rakennettiin tapahtuman pääsali, täyttyi lähes sadasta osallistujasta. Tavoitteena oli saada ensimmäiseen tapahtumaan 50 osallistujaa, joten kolmikko iloitsi suuresti, kun tavoite melkein tuplaantui.
—Minua innosti Doxassa erityisesti se, miten niin moni muukin oli innoissaan siitä; Doxa on tosi omalaatuinen tapahtumakonsepti, jolle me on kuitenkin koettu olevan tarvetta, Niilo Ahola kertaa.
Timo Lehikoinen käynnisti perjantai-illan opettamalla Jumalan kuningaskunnan evankeliumista ja kuinka evankeliumiin kuuluu käsitys Jumalasta kuninkaana.
—Hallitseeko Jumala minua, Timo Lehikoinen kysyi.
Lauantaina Sara Saarela avasi, kuinka evankeliumin hyvät uutiset eivät itseasiassa kohdistu ainoastaan ihmiseen, vaan koko luomakuntaan. Markus Nikkanen keskittyi Kristuksessa olemisen evankeliumiin: pelastus on Kristuksessa, armo johtaa vastavuoroiseen suhteeseen ihmisen ja Jumalan välillä, ja uskoon kuuluu luottamus ja uskollisuus Kristukselle.
Sunnuntaina Sanna Urvas vei osallistujat historian poluille ja kertoi pelastuksen sanoman painotuksista eri aikakausina. Hän kertoi, kuinka kirkkohistoriassa pelastus on aina ollut seurakunnan sisällä, mikä muistuttaa seurakuntayhteisöön kuulumisen merkityksestä tänäkin päivänä. Mikke Tiainen taas kuvaili nykyajan ihmistä ja jätti osallistujille pohdittavaksi, miten evankeliumin sanoma voisi tavoittaa ihmisiä tässä ajassa.
—Evankeliumi teema kuulosti aluksi sellaiselta, josta luuli jo ennen menoa tietävänsä kaiken, mutta huomasin tapahtuman aikana, että evankeliumin merkitys raamatussa ja käytännössä on paljon laajempi kuin olettaa, 20-vuotias Siiri Laine kommentoi.
—Itse poimin mukaan jälleen asettamisen teeman ja miten Jumala haluaa uudelleen kutsua yhteyteensä ja korjata ja järjestää langenneen luomakunnan hänen valtakuntansa järjestyksen mukaisesti, 33-vuotias Joni Suomalainen toteaa.
Vastaanotto yllätti teologin
Tapahtumassa oli myös ”teologin vastaanotto”, jossa Sanna Urvas ja Markus Nikkanen vastasivat halukkaiden esittämiin kysymyksiin.
—Teologin vastaanotolla odotin saavani kysymyksiä ihmissuhteista ja seksistä. Sen sijaan minulta kysyttiin, keitä ovat 1. Mooseksen kirjan 6:1–4:n Jumalan pojat ja jättiläiset, miten selitän kärsimyksen ongelman, ja miksi Kristuksen piti tulla ihmiseksi. Olin onneni kukkuloilla saadessani vastata näihin kysymyksiin! Huippuja nuoria, Nikkanen kuvailee.
Osallistujien palautteessakin saatiin kuulla, kuinka teologin vastaanotto oli ollut todella tarpeellinen. Doxassa oli myös mahdollisuus valita yksi kolmesta kanavasta, joiden tarkoituksena oli tukea osallistujien teologian ymmärrystä omassa elämässä sekä seurakunnan keskuudessa, jossa kohtaa erilaisia ihmisiä.
Kaiken kaikkiaan Doxa todella veti puoleensa, minkä vuoksi se tullaan järjestämään uudestaan ensi vuonna 13.–15.11.2026 uuden teeman parissa. Jälkikäteen moni kiitti siitä, että Doxa todella vastasi heidän tarpeisiinsa päästä syvemmälle. Tuottajakolmikko sai palautteesta hyviä kehitysehdotuksia ja kirjasi myös omia havaintojaan.
—Kun ensimmäinen tapahtuma on onnistuneesti takana ja Doxan peruspalikat on paikoillaan, pääsee tulevina vuosina keskittymään enemmän tapahtuman kehittämiseen yhdessä sen palautteen kanssa, jota on saatu osallistujilta ja vapaaehtoisilta, Niilo Ahola kiteyttää.
