“Siis te oikeesti soititte”, sanoo liikuttunut ääni puhelimessa.
Näin alkoi yksi lukemattomista puheluista, joita soitettiin heti tapahtumapäivän jälkeen. The Send -tapahtumassa sadat tekivät päätöksen elää Jeesuksen todistajana omassa naapurustossaan, koulussa tai kampuksella, haavoittuvassa asemassa olevien lasten parissa tai saavuttamattomien kansojen keskellä. Lähes jokainen kutsuun vastannut halusi sitoutua myös Raamatun lukemiseen, rukoukseen ja paastoon.
Välittömästi tapahtuman jälkeen kumppanijärjestöjen 150 vapaaehtoista kontaktoi henkilökohtaisesti jokaisen, joka halusi sitoutua johonkin neljästä lähetyspolusta ja kahdesta opetuslapseuspolusta. 771 henkilöä sai 48 tunnin kuluessa yhden tai useamman puhelun, joiden sisältöä voidaan kuvailla lähetysmentoroinniksi. Ihmisten kanssa keskusteltiin, rukoiltiin, ja heitä ohjattiin täyttämään hakemuksia raamattukouluihin, lähetyskoulutuksiin ja aktioihin.
Loppujen lopuksi päämääränä ei ole loppuunmyydyt tapahtumat tai täpötäydet areenat, vaan konkreettiset askeleet lähetyskäskyn toteuttamisessa. Onnistumista mitataan sillä, kuinka moni osallistujista aktivoituu toteuttamaan lähetystehtävää. Parhaiten tämä toteutuu paikallisen seurakunnan yhteydessä, sen tukemana ja lähettämänä.
Seurakunnissamme on nyt Jeesukselle antautuneita, evankelioinnista innostuneita ja lähetyskäskyyn sitoutuneita nuoria. Olemmeko valmiit raivaamaan heille tilaa ja tarjoamaan kipeästi kaivattua suojaa?
Eräs äiti kertoi 15-vuotiaasta tyttärestään, joka on kaveriporukkansa kanssa syttynyt evankelioinnista niin, että he ovat oma-aloitteisesti lähes joka viikonloppu paikkakunnan rautatieaseman ympäristössä evankelioimassa. Ylpeänä tyttärestään kertonut äiti painiskeli hiukan myös oman huolensa kanssa. Viikonloppuillat kun eivät ole niitä turvallisimpia ajankohtia. “Mutta kuka kertoo, jos me emme kerro”, kuuluu nuorten vastaus.
Olin tilaisuudessa, jossa kymmenet nuoret tulivat uskoon. Ylistysmusiikki pauhasi, evankeliumia julistettiin ja nuoret johtivat itse kaikkea. Salin takaosassa seisoi aikuinen kädet taskussa tarkkailemassa tilannetta. “Tää ei oikein ole mun tyyliä”, hän tokaisi. Nyt on aika päästä yli omasta tyylistäsi. Älä jää seuraamaan sivusta. Ota selvää, mitä nuorten maailmassa oikeasti tapahtuu. Älä anna virheellisten mielikuvien johtaa sinua harhaan.
Nuoret tarvitsevat ohjausta, tukea ja hengellistä vanhemmuutta. He tarvitsevat rakenteita ja resursseja, ja se puolestaan vaatii päätöksiä, uhrauksia ja muutoksia. Oletko valmis luopumaan omista mieltymyksistäsi evankeliumin ja uuden sukupolven tähden?
Se, mitä seurakunta tekee nyt, määrittää sen tulevaisuuden.
