Yhteiskristillisen vankilatyön iltapäivässä Hämeenlinnassa kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ja koskettavia todistuksia elämänmuutoksesta.
Poliisiuran rinnalla kulkenut usko
Riihimäkeläinen Jukka Hertell on työskennellyt poliisihallinnossa yli 35 vuotta erilaisissa poliisi- ja asiantuntijatehtävissä. Nykyisin hän toimii Poliisihallituksen ylitarkastajana.
Hertell kertoo kasvaneensa luterilaisessa kodissa ja uskoneensa Jumalaan lapsuudestaan lähtien, mutta hengellisen elämän jääneen pitkään taka-alalle. Hänen mukaansa ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 2001 Riihimäen helluntaiseurakunnan järjestämässä evankelioimistilaisuudessa Oitissa.
Uskoontulon jälkeen hän pohti pitkään, voiko kristitty toimia poliisina. Erityisesti voimankäyttöön liittyvät kysymykset askarruttivat, mutta vähitellen hän koki löytäneensä tasapainon uskonsa ja työnsä välille.
Työura on vienyt kenttäpoliisin tehtävistä vaativiin rikostutkinnan johtotehtäviin. Hertell kertoo kohdanneensa työssään lukuisia tilanteita, joissa ihmisten elämänmuutokset ovat tehneet häneen vaikutuksen.
Myös omassa elämässä on ollut raskaita vaiheita. Hän kertoo avioeron, tyttären vakavan sairauden ja omien terveyshaasteiden syventäneen hänen hengellistä elämäänsä.
Vankilasta vankilalähetiksi
Evijärveltä lähtöisin oleva Martti Stenbacka menetti äitinsä alle vuoden ikäisenä ja isänsä 12-vuotiaana. Nuoruus johti rikollisuuteen, ja ensimmäinen vankeustuomio tuli 18-vuotiaana Keravan nuorisovankilassa. Myöhemmin hän suoritti pitkiä tuomioita muun muassa Pelson ja Köyliön vankiloissa.
Vankilassa hän kiinnostui kristillisestä uskosta, mutta kertoo varsinaisen elämänmuutoksen tapahtuneen vuonna 1996. Sen jälkeen hän on tehnyt hengellistä työtä yli kahden vuosikymmenen ajan.
Nykyisin Pietarsaaressa asuva Stenbacka vierailee säännöllisesti Suomen vankiloissa ja seurakunnissa yhdessä vaimonsa Merjan kanssa. Hän osallistuu myös eduskunnan rukouspiirin toimintaan.
Rikoskierteestä auttamistyöhön
Pasi Kosonen kertoo nuoruutensa sisältäneen rikoksia, päihteitä ja toistuvia ongelmia lain kanssa. Hän kuvaa muutoksen alkaneen, kun pysähtyi pohtimaan elämäänsä läheistensä haudoilla.
Sittemmin Kosonen on kouluttautunut lähihoitajaksi päihde- ja mielenterveystyöhön ja valmistui keväällä 2026. Nykyisin hän toimii Hämeenlinnan vapaaseurakunnassa ja järjestöissä sekä kertoo kokemuksistaan eri tilaisuuksissa.
Hämeenlinnassa hän puhuu siitä, kuinka rikoskierteestä löytyi tie auttamistyöhön.
Anteeksiannon merkitys
Tapahtuman nuorin puhuja on Janette Lindroos Pietarsaaren seudulta. Hän kertoo avoimesti nuoruudestaan, johon liittyivät vakava alkoholiriippuvuus, päihteiden käyttö ja hengenvaaralliset tilanteet. Hän selviytyi auto-onnettomuudesta, missä hän ystävänsä kanssa ajoi tarkoituksellisesti rekkaa päin nopeudella 170 kilometriä tunnissa.
Lindroosin mukaan yksi elämän ratkaisevista hetkistä oli hetki, jolloin hän vaikeassa elämäntilanteessa rukoili: Jeesus, Jeesus, Jeesus. Hän kuvaa kokeneensa silloin sisäisen rauhan, joka käynnisti hänen elämänmuutoksensa.
Erityisen koskettava osa hänen kertomustaan liittyy anteeksiantoon. Lindroos kertoo antaneensa oikeudenkäynnissä anteeksi miehelle, joka oli raiskannut hänet. Myöhemmin hän ja hänen isänsä tapasivat miehen uudelleen ja rukoilivat tämän kanssa, mies tuli uskoon. Lindroosin mukaan kokemus vahvisti hänen käsitystään anteeksiannon merkityksestä ihmisen elämässä.
Yhteiskristillinen vankilatyön iltapäivä järjestetään Hämeenlinnan vapaaseurakunnassa lauantaina 10. lokakuuta.
