Mies on Porissa kuin kotonaan, vaikka alkuperäinen koti on kaukana. Vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijä Jonathan Kyffin on nähnyt elämää myös toisella puolella maapalloa, jopa yhtä useammalla suunnalla.
—Synnyin ja kasvoin Etelä-Afrikassa. Noin 10-vuotiaana muutin perheeni mukana Australiaan, Kyffin kertaa.
Mikä toi lopulta Poriin ja vapaaseurakuntaan? Tarina on monivaiheinen.
Kyffinin vaimo on kotoisin Porista, joten Satakunnan pääkaupunki on luonteva asuinympäristö. Siellä asuu myös vaimon sukulaisia, joilla oli tärkeä roolinsa Jonathan Kyffinin kotiutumisessa Suomeen.
Kieli oli vaikea opittavaksi, mutta Kyffin päätti tietoisesti, että hän haluaa viettää aikaa nimenomaan suomalaisten kanssa. Näin kielitaitokin tarttuu arkielämän ohessa. Merkityksensä oli myös sillä, että hän pelasi jalkapalloa Musan Salamassa. Joukkuekaverien kanssa suomen kielikin kehittyi.
Urheilumies
Jalkapallo ei kuitenkaan ole ollut Kyffinin suurin rakkaus urheilussa. Etelä-Afrikassa maan ykköslaji on rugby, ja Australiassakin sitä pelataan paljon. Krikettikin on tullut hänelle tutuksi.
—Muistan Etelä-Afrikasta, kuinka hienoa oli katsoa rugbyn MM-kisoja vuonna 1995. Etelä-Afrikka vieläpä voitti kotikisansa, ja Nelson Mandela oli paikalla ottelussa. Myöhemmin mietin, miksi en lapsesta asti harrastanut eniten juuri rugbyä, miksi piti kokeilla muutakin välillä.
Poriin muuton jälkeen kaivattu laji löytyi uudelleen. Paikallista Pori Rugbyä Kyffin edusti kaikkiaan yhdeksän kauden ajan. Hänen uransa viimeinen kausi oli vuonna 2024.
—Toki mietin, osaanko taklata ja riittääkö fyysisyyteni rugbyyn. Peli on kuitenkin niin taktinen, ja siinä on paljon erilaisia rooleja.
Aktiiviuran jälkeen hän on löytänyt paikkansa porilaisilta liikuntapaikoilta. Kaupungin tarjoama kuntosali on tullut tutuksi, ja siellä tarjoutuu mahdollisuus myös sosiaalisen verkoston laajentamiseen ja uusien tuttavuuksien kohtaamiseen.
Jeesuksen kohtaaminen uudelleen
Elämänsä tärkeimmän kohtaamisen Kyffin koki jo nuorena.
—14–15-vuotiaana minut kutsuttiin mukaan nuorten leirille. Tiesin, että Jumala on olemassa ja totta, mutta en tuntenut Häntä vielä.
—Leirillä näin uskovia nuoria, ja yhteisöllisyys sekä hyväksyntä oli puhuttelevaa. Olin haastava lapsi, mutta koin kuuluvani tuohon porukkaan. Halusin oppia tuntemaan Jumalan, Kyffin kertaa uskoontuloaan.
Tärkein vastaus kysymykseen, miksi Kyffinit päätyivät juuri Porin vapaaseurakuntaan, on kuitenkin taivaallisessa johdatuksessa. Kyffin oli tehnyt nuorisotyötä jo Australiassa ja tuolloin hän tutustui vaimoonsa, kun tämä suomalaisena vaihto-oppilaana kävi seurakunnassa, jossa Jonathan Kyffin oli toiminnassa mukana.
Vaikka pariskunnan häät vietettiin Porissa, he päätyivät kuitenkin kolmeksi vuodeksi asumaan Australiaan. Kyseinen aikajakso takasi Hanna Kyffinille pysyvän oleskeluluvan Australiaan.
Suomi alkoi silti tuntua kelpo vaihtoehdolta asuinpaikaksi tulevaisuudessa. Toukokuussa 2014 Kyffinit lopulta tekivät päätöksensä ja muuttivat Poriin.
—Minulle kävi niin, että lipsahdin pois uskostani. Uskoin, mutta en elänyt sitä todeksi, aito yhteys Jumalaan puuttui. Olin töissä Länsi-Porin luterilaisessa seurakunnassa nuorisotyöntekijänä, mutta luin Raamattua töiden takia, en itseäni varten.
—Yhtenä iltana vaimoni sanoi, että emme voi elää näin. Hän katsoi Youtubesta David Pawsonin Raamattu avautuu -sarjan ja oli siitä innoissaan. Minäkin katsoin mukana.
Tuolloin elettiin marraskuuta 2017, ja Kyffinin pariskunta teki ratkaisunsa tammikuussa 2018. He polvistuivat olohuoneessaan sohvan viereen ja rukoilivat Jeesusta ottamaan hallinnan koko heidän elämästään.
—Katsoin saarnaa, jonka aiheena oli ”Tunteeko Jeesus sinut?” Saarna pohjautui Matteuksen evankeliumin seitsemänteen lukuun, Kyffin muistelee.
Kuten yleensä, rukoukset kuultiin taivaassa. Jonathan ja Hanna Kyffin kokivat, mitä aidosti merkitsee olla uskossa Jeesukseen.
Puuttuva sylinteri kuntoon
Kun Jonathan Kyffin oli kohdannut Jeesuksen pelastajanaan uudelleen, Jumalan Sanan opetus sai vahvemmin tehdä työtään hänen sydämessään. Raamatusta avautui opetus uskovien kasteesta.
—Pawson mainitsi opetuksissaan vertauksen auton neljästä sylinteristä. Jos yksi puuttuu, auto ei toimi kunnolla. Minulta puuttui tämä ”sylinteri”.
Hänen vaimonsa oli tämän askeleen ottanut jo aiemmin Australiassa.
—Soitin Mika Tapiolle [Porin vapaaseurakunnan pastori] ja juttelimme asiasta. Keskustelujen jälkeen kävin Vapaakirkossa uskovien kasteella toukokuussa 2018.
Kasteella käynti oli Kyffinille merkittävä rajapyykki, jolla oli myös käytännön vaikutuksensa.
—Jossain vaiheessa minulla oli halu bilettää aika paljonkin. Kun vaimoni kanssa polvistuimme rukoukseen ja teimme parannusta, se jäi pois. Kasteen jälkeen en ole enää edes halunnut palata vanhaan tyyliini.
—Kasteella on ollut vahva vaikutus uskonelämääni.
Kasteen jälkeen en ole enää edes halunnut palata vanhaan tyyliini.
Työpaikka vaihtuu
Jonathan Kyffin työskenteli Länsi-Porin seurakunnan nuorisotyöntekijänä vuosina 2015–2019. Kyseessä oli aluksi määräaikainen sijaisuus, joka kuitenkin jatkui pidempään kuin oli suunniteltu.
Voimakas uskonelämän uudistuminen jätti jälkensä myös työntekoon. Itse asiassa se toi siihen uusia ulottuvuuksia ja jopa vaikeuksia.
—Työ luterilaisessa seurakunnassa on erilaista Australiassa Suomeen verrattuna. Täällä tehtäväni ei ollut opetuslapseuttaa nuoria. Miten evankelioit ihmisiä, jotka luulevat jo olevansa kristittyjä?
—Olin tehnyt päätöksen, että Jumala on minun pomoni. Tiesin, että luterilaisesta seurakunnasta en voisi saada pysyvää työpaikkaa ilman lisäkoulutusta. Epävarmuus aiheutti masennusta, ja tuossa vaiheessa aloin jopa katsoa työpaikkoja Australiasta.
Kuten uskon uudistumisen vaiheissa, tälläkin kerralla ratkaisu löytyi rukouksesta. Kun kerran Jumala on pomona työasioissa, pomon puoleen oli mahdollista kääntyä hankaluuksien keskellä.
—Toimiston sohvalla rukoilin, että Herra, sinä voit avata työpaikkoja. Tuntui, etten voi tehdä tätä loppuelämäni ajan.
—Noin kuukautta myöhemmin Mika Tapio soitti, että vapaaseurakunnassa olisi nuorisotyöntekijän paikka auki.
Työkavereille Länsi-Porin seurakunnassa oli selvää, että Kyffin saisi paikan. Kyffin itse suhtautui asiaan maltillisemmin. Hän haki ja tuli valituksi tehtävään. Kirkkoherrakin ymmärsi nuorisotyöntekijän ratkaisun.
Niinpä Kyffin on palvellut ja työskennellyt Porin vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijänä keväästä 2019 asti.
Kutsumuksena nuorisotyö
Seurakunnan tehtävissä kyse on muustakin kuin avoimesta työpaikasta ja sen hakemisesta.
Kyffinille se on kutsumus. Omat myönteiset kokemukset nuortenleireiltä eivät ainakaan haitanneet, kun oli aika mennä itse vapaaehtoiseksi kyseisille leireille.
Seurakuntakuvioissa on eroja Australian ja Suomen välillä. Esimerkiksi luterilainen kirkko ei ole kansankirkko, kuten Suomessa, joten toimintamahdollisuudet ovat erilaiset.
—Koko osavaltiossa voi seurakuntien nuorisotyöntekijät laskea yhden käden sormilla.
—Opiskelin yliopistossa liiketaloutta, mutta en viihtynyt siellä. Lopetin opintoni ja tykkäsin tehdä nuorten parissa. Vanhempani eivät olleet kovin innoissaan, kun lopetin opiskelun yliopistossa.
Porissa kahdessa eri seurakunnassa toteutettu nuorisotyö on vain jatkumoa sille, mihin Jumala kutsui jo aiemmin. Porin vapaaseurakunnassa Kyffin on ollut aktiivinen lapsi- ja nuorisotyöntekijä.
Tuorein miellyttävä kokemus oli olla johtamassa seurakunnan nuorten ryhmää aktiomatkalla Markus ja Hanna Rokosan vieraina Bulgariassa.
Ammatti on enemmän kuin unelma.
Johdatusta tulevaan
Ammatti on enemmän kuin unelmaa, se on Kyffinille johdatus.
—En olisi 20-vuotiaana voinut kuvitella asuvani Suomessa, Kyffin naurahtaa.
Miltä näyttävät tulevaisuuden odotukset?
—Rukouksenani on, että seurakunta saisi kasvaa ja että voisimme opetuslapseuttaa lapsia ja nuoria, Kyffin mainitsee.
—Aloitin monimuotokoulutuksen Suomen teologisessa opistossa, ja tavoitteenani on ainakin seurakuntatyöntekijän valtakirja. Koen, että kun vielä opiskelen jotain, se on nimenomaan teologiaa.
Kyffinit ovat löytäneet oman paikkansa Porista ja palvelutyöstä vapaaseurakunnassa. Ihmisen on hyvä olla siellä, minne Jumala on johdattanut.
- Jonathan Kyffin
- Ikä: 41 vuotta.
- Kotoisin: Etelä-Afrikasta, muutti Suomeen Australian Brisbanesta.
- Asuu: Porissa.
- Perhe: vaimo ja kolme lasta.
- Työskentelee: Porin vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijänä.
- Harrastukset: pelannut jalkapalloa Musan Salamassa ja rugbya Pori Rugbyssä. Käy viikoittain kuntosalilla.
