›› Kristillisen kirjallisuuden ja musiikin verkkokauppa.

nettikirjakauppa-2015

MAINOS

Search

”Annoitte minun löytää itsestäni sen pastoriuden, jota en itse tunnistanut”

Suomen teologisesta opistosta valmistui tänä keväänä kaikkiaan yhdeksän opiskelijaa. Eturivissä vasemmalta lukien ovat vuoden mittaiset yleissivistävät opinnot suorittaneet Mari Leppäjärvi, Marja-Liisa Lamminmäki ja Jessica Dahlberg. Heidän vieressään hymyilevät seurakuntatyön tutkinnon suorittaneet Salla Mettovaara ja Marko Kaasalainen. Takarivissä vasemmalta lukien ovat pastoritutkinnon suorittaneet Eero Peuraniemi, Joel Mutila, Veronica Laakso ja Joona Laakso.
Suomen teologisesta opistosta valmistui tänä keväänä yhdeksän opiskelijaa. Kaikki neljä pastoritutkinnon suorittanutta ovat poikkeuksellisesti Tampereen helluntaiseurakunnan jäseniä.

Suomen teologisen opiston kevät- ja valmistujaisjuhlaa vietettiin perjantaina 31.5. Opiston rehtori Timo Lehikoinen viittasi juhlapuheessaan sanaan, jonka Oxford Dictionary valitsi vuonna 2016 vuoden sanaksi: post-truth, totuuden jälkeinen. Tuolloin sanaa käytettiin mediassa taajaan Donald Trumpin voittamien Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Iso-Birannian Brexit-äänestyksen vuoksi.

Lehikoinen totesi totuuden jälkeisyyden laskeutuneen ilmiönä myös tavallisten ihmisten elämään. Tahallista epätarkkuutta esiintyy monenlaisessa puheessa, uutisoinnissa, sosiaalisessa mediassa ja jopa tieteellisen tutkimuksen tuloksia esitettäessäkin.

– Myös Raamattu ja kristillinen elämä on saanut oman annoksensa totuuden jälkeisyydestä ja tahallisesta epätarkkuudesta, Lehikoinen sanoi.

Hän oli laatinut yhteistyössä tekoälyn kanssa ohjeita seurakuntatyön tekemiseen nimenomaan totuuden jälkeisessä ajassa. Ohjeissa muun muassa kannustettiin tuomaan esiin Raamatun muuttumaton totuus sekä opettamaan seurakuntalaisia kriittiseen ajatteluun ja medianlukutaitoon. Raamattu kutsuu seurakuntatyöntekijöitä myös rohkeuteen totuuden julistamisessa ja myötätuntoon niitä kohtaan, jotka kamppailevat hämmennyksen ja epävarmuuden kanssa.

Hiljattain Suomen teologisen opiston toimistopäällikön tehtävästä eläköitynyt Heikki Virtanen sai kevätjuhlassa Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniamerkin. Virtanen teki yli 30 vuoden uran teologisen opiston palveluksessa yhteensä neljän rehtorin aikana. Nykyistä henkilökuntaa rehtori Timo Lehikoinen kiitti sitoutuneisuudesta ja joustovalmiudesta päättyneenä lukuvuotena, jonka aikana on tasokkaan opetuksen ja muun työn lisäksi työstetty ammattitaidolla myös opiston uutta opetussuunnitelmaa. ”Vuosi on ollut erittäin työntäyteinen ja vaatinut välillä kohtuutontakin venymistä. Toivon, että seuraava vuosi olisi hieman levollisempi kuin tämä”, Lehikoinen totesi.

”Voit luottaa tähän hyvinä ja pahoina päivinä”

Viimeistä kertaa kirkkokunnanjohtajan tehtävässä Suomen teologisen opiston kevätjuhlaan osallistunut Hannu Vuorinen kysyi juhlapuheessaan, mihin työssä seurakunnan ja evankeliumin hyväksi voi luottaa.

– Hyvään koulutukseen, omiin kykyihisi, jakamiseesi, kutsumukseen, vaiko siihen, että jumala puhui sinulle ja vastasit myöntävästi?

Vuorinen suuntasi luottamuksen lähteille Heprealaiskirjeen jakeista 7:23–25.

– Voit täysin luottaa koko elämäsi ja kutsumuksesi painolla Jeesukseen, joka tämän sanankohdan mukaan rukoilee sinun puolestasi aina, Vuorinen painotti.

– Hän on siellä, ihan Isän edessä, ja puhuu jo olemuksellaan sinusta Isälle. Voimme olla täysin varmoja, että hän rukoilee juuri sitä, mitä pitääkin, mikä on oleellista ja tärkeää.

Roomalaiskirjeen kahdeksannen luvun jakeet 26–27 kertovat toisaalta myös Hengen rukoilevan puolestamme ”sanattomin huokauksin”.

– Me olemme heikkoja, emme aina tiedä miten tai edes mitä rukoilla, Vuorinen totesi.

Henki kuitenkin rukoilee Isän tahdon mukaan, ja Henki on annettu sydämeemme Jumalan lahjana.

– Vapahtaja on Isän edessä esirukoilijamme ja Pyhä Henki meissä rukoilee edestämme. Voit luottaa tähän hyvinä päivinä ja pahoina päivinä. Voit asettaa kaiken tämän varaan.

Vaivannäkö jää vaille hedelmää ilman Hengen työtä — samoin kuin uutterinkaan viljelijä ei saa satoa, jos ei sada.

Hannu Vuorinen korosti, että omassa rukouksessa on hyvä anoa ja pyytää Pyhän Hengen vaikutusta sydämeensä, elämäänsä, palveluunsa ja toimintaansa. Kaikki vaivannäkö ja varustautuminen jää vaille hedelmää ilman Hengen työtä — samoin kuin uutterinkaan viljelijä ei saa satoa, jos ei sada.

– On todella hyvää ja välttämätöntä, että olet ollut opiskelemassa ja varustautumassa. On ollut upeita opettajia, opiskelijoita, kirjoja, ja kaikki tämäkin on välttämätöntä, mutta eipä siitä juuri hyötyä ole, jos ei Jumala anna sataa.

”Vapahtaja on Isän edessä esirukoilijamme ja Pyhä Henki meissä rukoilee edestämme. Voit luottaa tähän hyvinä päivinä ja pahoina päivinä. Voit asettaa kaiken tämän varaan”, totesi Hannu Vuorinen juhlapuheessaan.
Veronica Laakso (alhaalla keskellä) kiitti valmistuvan opiskelijan puheenvuorossaan vuosiluokkansa opiskelijoita nimeltä mainiten ja jokaista kauniisti luonnehtien. Hän myönsi, että alussa opiskelijatovereissa oli ihmettelemistä. ”Ette kyllä näyttäneet ihan perusjengiltä, mutta olen saanut todeta, että olette mitä sydämellisimpiä, aidoimpia ja auttavaisimpia ihmisiä.” Kehittämisjohtaja ja opettaja Suvi Kankkusen (vas.) luotsaamaan vuosiluokkaan kuuluivat Veronica Laakson lisäksi vasemmalta lukien myös Niilo Ahola, Henri Mäkinen, Joona Laakso, Joel Mutila, Eero Peuraniemi ja Joanna Sormunen.

”Enemmän perhe kuin koulu”

Valmistuvan opiskelijan juhlapuheenvuoron käytti Veronica Laakso. Hän muistutti, että vaikka juhlissa usein korostuu valmistuvien osuus, kaikilla on lupa juhlia omaa suoritettua lukuvuottaan.

– Te olette tehneet paljon töitä, kohdanneet isoja onnistumisia, ehkä myös epäonnistumisia. Ehkä olette pohtineet, onko tässä mitään järkeä, mutta todenneet, että olette todella oikealla paikalla. Tämä kaikki on juhlimisen arvoista, ylämäet ja alamäet, Laakso totesi.

Hän kertoi aloittaneensa opinnot teologisessa opistossa heti aiemman tutkinnon suoritettuaan, vaikka se oli epävarma vaihtoehto.

– Ekat kuukaudet vakuuttelimme, että menemme kuukausi kerrallaan. En ajatellut, että olisin tässä pastorin paperit kourassa.

Olette halunneet olla tukenamme ja tutustua meihin ihmisinä.

Veronica Laakso ei alkuun mieltänyt, että hänestä olisi pastoriksi. Opintojen aikana hän huomasi itsessään taitoja ja piirteitä, jotka sopivat hyvin pastorin rooliin ja ovat suuria vahvuuksia työssä.

– Haluan kiittää teitä opettajat ja opiskelijat, että olette antaneet minun kasvaa ja löytää itsestäni sen pastoriuden, jota en itse itsessäni tunnistanut.

Saman asian kanssa kipuilevia Laakso rohkaisi antamaan Jumalalle mahdollisuuden tehdä opintojen aikana työtään. Opettajia hän kiitti vaivannäöstä opiskelijoiden eteen ja työn tekemisestä sydämellä.

– Olette halunneet olla tukenamme ja tutustua meihin ihmisinä. On Olette olleet luomassa opistosta ympäristön, joka minun mielestäni on enemmän perhe kuin koulu, ja se on tosi ainutlaatuista.

Laakso myönsi, että opettajat ovat myös haastaneet opiskelijoita ja vaatineet paljon.

– Mutta samalla olette olleet armollisia ja kiinnostuneita siitä, mitä meille kuuluu. Teidän ei olisi tarvinnut tehdä sitä, mutta olette valinneet tehdä niin.

Suomen teologinen opisto ry:n johtokunnan puheenjohtaja Mari Luotola kokee, että vapaakirkollisella kentällä arvostetaan omaa laadukasta koulutusta ja ollaan siitä hyvällä tavalla ylpeitä. Sananlaskujen toisen luvun jakeiden 1–6 pohjalta hän kehotti kuulijoitaan pysymään elävänä; ”Henki tekee eläväksi”. Opintoihin tai opettamiseen liittyvät uhraukset ovat ”se siemen, joka mahdollistaa kasvun muualla ja muille, mutta myös sinulle”. Lisäksi Luotola kannusti miettimään, mikä on keskeistä ja tärkeää, ja antamaan sille aikaa. ”Voimme uuvuttaa itsemme tekemällä kaikkea, mitä on totuttu tekemään. Mikä on sitä, mitä tarvitaan? Mikä on sinun elämässäsi se, mihin Jumala kutsuu? Valitse se ja pysy siinä, sitä kautta taakka voi olla kevyt kantaa.”
Suomen teologisen opiston opettaja Tommi Karjalainen siunasi valmistuneet matkaan Jumalan sanalla. Pastorilinjan suoritti neljä opiskelijaa. He kaikki kuuluvat Tampereen helluntaiseurakuntaan, jonka pastori Valtteri Tuokkola (vas.) oli mukana valmistujaisjuhlassa. Hän nosti esiin Toisen Timoteuskirjeen jakeessa 2:2 ilmenevän jatkumon, jossa edellinen sukupolvi varustaa seuraavaa. ”Te ette ole nousseet tyhjiöstä, ettekä jatka tyhjiöön, vaan rakennatte isien olkapäille, tulette johonkin jatkumoon”, Tuokkola sanoi valmistuville. Hän kehotti pitämään jatkossakin yllä perinnettä arvostavaa asennetta, jonka on heissä nähnyt, ja rakentamaan sen päälle. ”Kun lähdette eteenpäin, investoitte strategisesti tuleviin sukupolviin, mikä tulee kantamaan varmasti valtavaa hedelmää.”
Teksti: Maija Latvala, kuvat: Eemeli Kujala

Valmistuneet

Teologian perusteiden yksivuotinen yleissivistävä linja:

Marja-Liisa Lamminmäki

Mari Leppäjärvi

Jessica Dahlberg

Seurakuntatyön kaksivuotinen tutkinto:

Marko Kaasalainen

Salla Mettovaara

Kolmivuotinen pastoritutkinto:

Joona Laakso

Veronica Laakso

Joel Mutila

Eero Peuraniemi

JAA ARTIKKELI:

Luetuimmat

Uusimmat

MAINOS
MAINOS