Suomen Vapaakirkko on saanut kymmenen viime vuoden aikana kymmenen testamenttilahjoitusta yhteensä noin miljoonan euron arvosta, kertoo talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartama. Lahjoitukset on osoitettu pääasiassa lähetystyölle tai Kiponniemen toimintakeskukselle. Yksi arvoltaan 400 000 euron testamentti annettiin vankilatyölle.
– Sen käyttöä suunnittelemaan perustettiin erillinen työryhmänsä, joka toimii edelleen.
Mikäli testamenttilahjoitusta ei ole osoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen, Vapaakirkon hallitus päättää sen käytöstä. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole viime vuosina tullut eteen kertaakaan.
– Joskus saamme koko omaisuuden, usein se jaetaan paikallisen seurakunnan ja kirkkokunnan kesken, joskus saajina on myös sukulaisia tai jokin järjestö.
Testamentin kokonaan tai osin Vapaakirkon hyväksi laativalla on Kaartaman mukaan selkeä suhde Vapaakirkkoon ja työmuotoon, johon lahjoitus on osoitettu. ”Puskista” lahjoitukset eivät tule.
Suhde liikkeeseen oleellinen
Moni kristillinen järjestö tai toimija pitää esillä testamenttilahjoittamisen mahdollisuutta. Lahjoituksen saava taho lupaa usein huolehtia perunkirjoituksesta ja hautajaisjärjestelyistä. Pelastusarmeija ottaa vastuun myös asunnon tyhjentämisestä, jopa lemmikkikissoista, -koirista ja -käärmeistä. Vapaakirkkokin on huolehtinut hautausjärjestelyistä ja perunkirjoituksesta, mikäli tätä on pyydetty tai lähisukua ei ole. Julkisesti asiaa tai testamenttilahjoittamista ei ole pidetty esillä.
– Emme ole järjestö, johon tuntemattomat lahjoittavat. Meille lahjoittavilla on suhde tähän liikkeeseen.
Kun testamentti on laadittu, on kunnioitettava vainajan tahtoa.
Vapaaseurakuntien ja -kirkon sitoutuneilla jäsenillä lienee hiljainen tieto testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta. Piakkoin julkaistaan seurakuntien työntekijöiden ja jäsenten avuksi pieni esite, jossa kerrotaan, miten testamentti tehdään, mikäli joku sen laatimista harkitsee. Testamenttilahjoitus Vapaakirkon tai vapaaseurakunnan hyväksi on Kaartamasta varteenotettava vaihtoehto, jos ei ole lähisukua tai ketään, kenelle lahjoittaa.
– Jos Vapaakirkko tai -seurakunta on antanut jäsenelleen paljon, testamentti on parempi vaihtoehto kuin omaisuuden jättäminen valtiolle. Se mahdollistaa työn jatkamisen, kun meistä aika jättää.
Virallisen uskonnollisen yhdyskunnan ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta veroa.
Ei ristiriitoja
Helsingin ja Hämeenlinnan vapaaseurakunnat ovat saaneet viime vuosikymmeninä muutamia testamenttilahjoituksia.
– Niiden käyttötarkoitusta ei useimmiten ole kovin tarkkaan määritelty, kertoo Helsingin vapaaseurakunnan eläkkeellä oleva pastori Hannu Hirvonen.
Saaduin varoin on tehty muun muassa kirkkotilojen remontteja, päivitetty audiovisuaalista kalustoa ja hankittu lisätiloja. Testamenttilahjoitusten vaikutus on merkittävä, mutta seurakunnan perustoiminnot eivät ole olleet niistä riippuvaisia.
Hämeenlinnan vapaaseurakunnan saamista testamenttilahjoituksista osa on osoitettu diakonia- tai lähetystyöhön. Seurakunnanjohtaja Arto Kortemaa kertoo, että muutoinkin lahjoituksia on käytetty lähetys-, nuoriso- tai muuhun seurakuntatyöhön, joissa niistä on ollut suuri apu. Testamenttilahjoittamisen mahdollisuutta ei silti pidetä esillä. Helsingissäkin asiasta kerrotaan vain satunnaisesti.
Sekä Helsingin että Hämeenlinnan vapaaseurakunnat ovat huolehtineet kuolemaan liittyvistä järjestelyistä pyydettäessä tai tarvittaessa. Ristiriitoja lähisuvun kanssa ei ole ilmennyt. Kortemaa pitää tärkeänä, että testamenttia laadittaessa pyritään kaikkien tyytyväisyyteen. Kun testamentti on laadittu, on kunnioitettava vainajan tahtoa, ajattelee Hirvonen.
Helsingissä seurakunnan juristijäsenet auttavat testamentin laatimisessa vaikkei sitä tehtäisi seurakunnan hyväksi. Jorma Waismaa kertoo laatineensa vuosien varrella lukuisia testamentteja.
– Ensin on aina tarkistettu, että asianomainen on täysissä ruumiin ja sielun voimissa, ja aina on kuunneltu tarkalla korvalla, mitä henkilö todella haluaa testamentilla määrätä.
Teksti: Maija Latvala
Testamentti
- Testamentti on asiakirja, jolla määräät, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Jos testamenttia ei ole laadittu, omaisuus jaetaan laissa määrätyllä tavalla. Rintaperillisellä on testamentistakin huolimatta aina oikeus saada lakiosansa. Lakiosa on puolet perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosasta.
- Mikäli henkilöllä ei ole laissa määriteltyjä perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, omaisuus menee valtiolle.
- Testamentin voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen. Asiakirjaan voi niin halutessaa sisällyttää muitakin kuin omaisuuden jakamista koskevia määräyksiä.
- Testamentti on tehtävä tarkasti laissa säädetyllä tavalla. Sen voi tehdä itse käyttäen asiakirjamalleja käyttäen, mutta mutkikkaissa tilanteissa on hyvä kääntyä lakimiehen puoleen.
- Testamenttiasiakirja laaditaan kirjallisesti Tekijän tietojen lisäksi siinä tulee olla allekirjoituspäivämäärä ja -paikka. Testamentin tekijä allekirjoittaa testamentin siten, että läsnä on kaksi esteetöntä todistajaa.
- Testamenttiasiakirja laaditaan kirjallisesti Tekijän tietojen lisäksi siinä tulee olla allekirjoituspäivämäärä ja -paikka. Testamentin tekijä allekirjoittaa testamentin siten, että läsnä on kaksi esteetöntä todistajaa.
