Sing to the Lord -kuoro: Arkea suuremman asian äärellä

Sing to the Lord -kuoro syntyi Antti Soinisen ajatuksesta. Hän toimii Vapaakirkko Sinfonietta -orkesterin kapellimestarina ja tarpeen mukaan viulistina. Kuva: Mirva Soininen
Laulajia projektiluontoisesti eri paikkakunnilta yhteen kokoava Sing to the Lord -kuoro on yhdessä Vapaakirkko Sinfonietta -orkesterin kanssa monille Vapaakirkon kesäjuhlilta tuttu. Ensi kesänä kuoro on jälleen mukana juhlilla kirkkokunnan 100-vuotisjuhlassa. Kuoron pitkäaikaiset johtajat Antti Soininen ja Kai Piikkilä kertovat, miten kuoro syntyi ja mikä on sen tavoite.

Antti Soininen muistelee kotonaan Inkoossa kuoron perustamista. Hän on Raaseporin musiikkiopiston lehtori ja kansanmusiikin maisteri, jonka työhön kuuluu viulunsoiton ja kamarimusiikin opetusta sekä orkesterin johtamista. Soinisen lapsuudenkodissa soivat klassisen musiikin lisäksi Harpunsävelten ja Sävelten Sanomien laulut.

– Minulla oli ollut joitakin aikoja mielessä kertomukset vanhoista ajoista Vapaakirkossa; kuinka Sara Fagerlundin johtama nuorisokuoro täytti lavan tai kuinka Akseli Halla-aho kävi harjoittamassa kuoroja eri seurakunnissa ja sitten voimat yhdistettiin nuorisojuhlilla. Teki mieli kokeilla, voisiko jotain samanlaista vielä tehdä.       
     Vuonna 2005 haave toteutui, kun oikeat ihmiset olivat koolla oikeaan aikaan: Voitto Aittola, joka oli Vapaakirkon jouset ry:n puheenjohtaja ja Olli Reinikainen, joka oli mukana sekä Braxén-kuorossa että Jyväskylän vapaaseurakunnan kuorossa. Kun vielä Kai Piikkilä lupautui mukaan, päätettiin pitää ensimmäinen Sing to the Lord -tapahtuma Jyväskylässä.

– Tulin mukaan heti alussa, oikeastaan Antin tuuraajaksi, koska heille oli tulossa perheenlisäystä. Oma osallistumiseni lähtee oikeastaan tarpeesta, johon minulla on mahdollisuus vastata. Siis, koska minulla on jotain, jota voin antaa tähän tarpeeseen, miksi en antaisi sitä, sanoo Piikkilä, joka on keskittynyt Sing to the Lordissa kuoron johtamiseen.
Piikkilä työskentelee Turun konservatoriossa pianonsoitonopettajana. Turun vapaaseurakunnassa hän on johtanut kuoroja ja soittanut 1970-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Lisäksi Piikkilällä oli kuoron- ja orkesterinjohtokokemusta Chariotsista, monista projektiluontoisista kokoonpanoista sekä vuodesta 1994 alkaen Suomen Vapaakirkon puhallinorkesterista, jota hän johtaa edelleen.

– Näen Sing to the Lordin vapaakirkollisen suurkuoroperinteen jatkajana. Näkisin, että yksi kuoron tehtävistä on myös kuorotoiminnan tukeminen ja elvyttäminen seurakunnissa, Piikkilä jatkaa.

Enemmän kuin osiensa summa

Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen Sing to the Lord on pitänyt kuoropäiviä ja ollut mukana kesäjuhlilla lähes joka vuosi. Ennen juhlia on keväällä pidetty harjoituspäivä, jonka aikana opetellaan esitettävät laulut. Harjoituksia on pidetty eri paikkakunnilla: Jyväskylän lisäksi Tampereella, Kuopiossa, Kihniöllä, Seinäjoella, Hämeenlinnassa ja Äänekosken Suolahdessa. Paikallinen vapaaseurakunta on ollut mukana järjestelyissä ja saanut päivän lopuksi kiitokseksi musiikkipitoisen tilaisuuden, joka on toiminut kuorolle kenraaliharjoituksena.

– Tärkeintä on musisoiminen yhdessä ”Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi”, kuten J. S. Bach on musiikin tehtävää luonnehtinut. Jos vielä kuulijakin saa kokemuksen jostain arkea suuremmasta, on tavoite ylittynyt, toteaa Soininen, jonka vastuulla on erityisesti orkesterin harjoituttaminen.

Tärkeintä on musisoiminen yhdessä "Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi", kuten J. S. Bach on musiikin tehtävää luonnehtinut.

– Monta kertaa on todettu kuoron ja orkesterin olevan yhdessä enemmän kuin osiensa summa. On aina yllättävää kokea harjoitusten alun kaaoksen vaihtuvan päivän mittaan yhteen hiileen puhaltamisen kautta sujuvaksi kokonaisuudeksi. On palkitsevaa musisoida innokkaiden ihmisten kanssa — niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin, hän lisää.

Seuraavan kerran Sing to the Lord -kuoro harjoittelee toukokuun 6. päivänä Äänekosken Suolahdessa, jossa on akustiikaltaan loistava Suolahti-sali.
– Kun olimme edellisen kerran Suolahti-salissa, kuoron lisäksi Maisa ja Ilpo Kuusinen lauloivat Kai Piikkilän säestyksellä pari laulua. Mieleeni jäi vahva tunnelma ja suuren Steinway-flyygelin jumalainen sointi. Onkohan flyygeli vielä toukokuussa yhtä hienossa kunnossa ja laskeutuuko saliin jälleen voimakas tunnelma? Se jää nähtäväksi, miettii Soininen.

Sing to the Lord ja Vapaakirkko Sinfonietta esiintymässä Vapaakirkon kesäjuhlilla Tampereella vuonna 2017 Kai Piikkilän johdolla. Ensi kesänä kokoonpano nähdään jälleen samalla lavalla. Kuva: Anssi Lensu

Musiikkia työssä ja vapaalla

Kuuluuko musiikki myös Sing to the Lord -johtajien vapaa-aikaan?

– Kyllä, työtä ja vapaa-aikaa on tosin joskus vähän hankala erottaa toisistaan. Elämään kuuluu kuitenkin soittelua ja laulamista monissa porukoissa. Tuleva pääsiäinenkin avaa monenlaisia mahdollisuuksia ekumeeniseen musisointiin, kertoo Soininen.

– Nämä Vapaakirkon musiikkiryhmät ovat osaltaan vapaa-aikani musiikkia. Lisäksi silloin tällöin on soittokeikkoja muusikkoystävieni kanssa. Välillä innostun kuuntelemaan YouTubesta jonkin säveltäjän tuotantoa tai vertailemaan jonkun teoksen tulkintoja. Töiden vastapainoksi pidän paljon myös hiljaisuudesta ja lintujen laulusta, Piikkilä vastaa.

 Sing to the Lord -kuoro on avoin kaikille, jotka nauttivat yhdessä laulamisesta ja osaavat laulaa neliäänisessä kuorossa.
– Olisi mahtavaa saada suuri kuoro Vapaakirkon satavuotisjuhlaan kymmenes päivä kesäkuuta! Jos yhtään tekee mieli päästä kuoroon, kannattaa tulla rohkeasti mukaan, Soininen ja Piikkilä kehottavat.

Teksti: Anne-Maija Malmisalo-Lensu ja Linnea Lensu
JAA ARTIKKELI: