Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisen lisäksi Vapaakirkon syyskokouksessa tehdään Vapaakirkon hallitusta koskevat henkilövalinnat. Tänä syksynä syyskokouksessa valitaan myös tehtävänsä vuoden 2024 aikana aloittava uusi kirkkokunnanjohtaja.
Sekä Vapaakirkon vuosi- että syyskokouksessa puhe- ja päätäntävaltaa käyttävät vapaaseurakuntien valitsemat edustajat. Kunkin seurakunnan edustajien määrä vaihtelee seurakunnan jäsenmäärän mukaan yhdestä kymmeneen. Seurakuntien edustajien lisäksi myös Vapaakirkon hallituksen jäsenillä ja kirkkokunnanjohtajalla on kullakin yksi ääni äänestyksissä.
Yhdyskuntajärjestykseen pohjaava kirkkokuntatason päätöksenteko on säännönmukaista. Sen sijaan eri vapaaseurakuntien tavassa evästää valitsemiaan kokousedustajia äänestämään on vaihtelua, sillä yhdyskuntajärjestys ei määritä asiaa. Vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartama pitää ihanteellisena tilannetta, jossa seurakunnankokous käsittelee ainakin merkittävimmät kirkkokunnan vuosi- tai syyskokouksen esityslistalla olevat asiat ja ohjeistaa tässä yhteydessä kokousedustajansa.
– Käytännössä tätä tapahtunee harvoin, Kaartama arvelee.
Yleisempää lienee, että vanhimmisto hoitaa evästyksen. Se on monissa tilanteissa mielekästäkin, sillä vanhimmiston jäsenillä on usein eniten tietoa käsiteltävistä asioista tai ehdolla olevista henkilöistä.
Kaartaman tuntuma on, että myös se vaihtelee, äänestävätkö kaikki saman seurakunnan kokousedustajat samalla tavalla. Merkitykseltään painavimmissa asioissa edustajakohtaista liikkumavaraa lienee vähemmän. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyspäätös jää joka tapauksessa vain edustajan omaan tietoon.
Keskustelua ja äänestyksiä
Koska kirkkokunnanjohtajan valinta on poikkeuksellisen merkittävä ja mielenkiintoa herättävä asia, vaikuttaisi siltä, että Kaartaman kuvaama ihannetilanne on toteutunut syksyn mittaan useissa vapaaseurakunnissa. Aiheesta on keskusteltu ja tehty päätös seurakunnankokouksessa sen poikkeuksellisen painoarvon vuoksi muun muassa Jyväskylän, Karttulan, Suolahden ja Seinäjoen vapaaseurakunnissa.
Jyväskylässä seurakuntakokous teki vanhimmiston esityksen mukaisen päätöksen, kertoo seurakunnanjohtaja Kari Hämäläinen. Päätöstä noudattaen Jyväskylän vapaaseurakunnan kaikki kokousedustajat äänestävät syyskokouksessa samaa kirkkokunnanjohtajaehdokasta.
– Vanhimmisto kävi asiasta perusteellisen keskustelun, ja osallistuimme myös ehdokkaiden etähaastatteluun.
Karttulassakin kirkkokunnanjohtajakysymystä käsiteltiin vanhimmistossa pitkin syksyä.
– Olemme seuranneet webinaarit, lukeneet jutut ja miettineet ja rukoilleet, kertoo Karttulan vapaaseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Alpo Tuomilinna.
Nyt on se paikka keskustella.
Vaikka vanhimmistolle muodostui Karttulassa asiaan tietty kanta, se päätettiin tuoda avoimena kysymyksenä seurakuntakokouksenkin käsiteltäväksi. Asiasta sekä keskusteltiin että äänestettiin. Äänestyksen tulos oli yksimielinen. Samassa kokouksessa käytiin Tuomilinnan mukaan läpi myös Vapaakirkon hallitusta koskevat henkilövalinnat.
Suolahdellakin päädyttiin äänestämään. Siellä seurakuntakokouksen päätös oli selkeä, muttei täysin yksimielinen, kertoo Suolahden vapaaseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Riitta Kinnunen.
Seinäjoella vanhimmisto toi seurakuntakokouksen käsittelyyn oman ehdotuksena, josta sai vapaasti keskustella.
– Kokouksessa kysyttiin, voiko ehdottaa toistakin ehdokasta, ja todettiin, että ilman muuta, nyt on se paikka keskustella, kertoo Seinäjoen vapaaseurakunnan seurakunnanjohtaja Ari Urhonen.
Keskustelun jälkeen suoritetun äänestyksen tulos oli selkeä ja vanhimmiston esitystä vastaava.
Yhteistä linjaa haetaan
Ari Urhonen pitää selviönä, että jos seurakunta on tehnyt päätöksen siitä, miten kokousedustajat vuosi- tai syyskokouksessa äänestävät, sen mukaan myös toimitaan — siis edustetaan seurakuntaa. Kari Hämäläisen mukaan niissäkin asioissa, joista ei ole seurakunnankokouksen päätöstä, on Jyväskylän vapaaseurakunnan edustajien kesken yleensä haettu yhteistä kantaa. Esimerkiksi hallituksen varajäsenten kohdalla asia ei kuitenkaan ole niin merkityksellinen.
Urhosen mukaan seurakunnalla ei ole suurta tarvetta ilmaista kantaansa kaikissa asioissa, eiväthän seurakuntalaiset yleensä tunne Vapaakirkon hallituksen jäseniksi tai varajäseniksi ehdolla olevia.
– Asia tahtoo tällöin jäädä vähän etäälle.
Kirkkokunnanjohtajaehdokkaista on tarjottu esimerkiksi Viikkolehden kautta tietoa vanhimmistojen lisäksi myös seurakuntaväelle. Luonnollisesti seurakunnissa on myös rukoiltu valinnan puolesta.
– Meillä pidetään aamurukoushetkiä. Niissä olemme muistaneet asiaa säännöllisesti, onhan kirkkokunnanjohtaja tärkeä henkilö. Hän on keulakuva sekä ulospäin että sisäänpäin, Riitta Kinnunen sanoo.
Hannu Vuorisen johtamistapa on ollut Kinnuselle mieleen. Vuorinen on ollut valmis avaamaan johtajana henkilökohtaisiakin kokemuksiaan.
– Hän on johtanut sydämellä, Kinnunen kiittelee.