On rohjettava kysyä, mitä Jeesus tekisi
Hannele Heiskanen-Nyström on toiminut Porvoon vapaaseurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana 1990-luvulta alkaen. Hänen aloittaessaan seurakunnassa oli kaksi palkattua työntekijää, evankelistat Sylvia Norrgård ja Martta Tenhunen. Sittemmin Heiskanen-Nyström on toiminut käytännössä sekä seurakunnanjohtajana että puheenjohtajana.
– Meillä on laajat verkostot vierailevia puhujia, toisinaan yli seurakuntarajojen. Seurakuntalaiset ovat tykästyneet tähän. Julistukseen tulee vaihtelua.
Omassa väessäkin on niitä, joilla on kykyä opettaa ja paimentaa.
– Vahvoja sanassa ja sielunhoidossa.
Palkatusta työntekijästä olisi toki apua, etenkin loma-aikoina.
– Olemme olleet pidempiä aikoja ulkomailla, mutta korvaavat järjestelyt ovat hoituneet.
2000-luvulla seurakunnassa on ollut pari lyhyehköä työsuhdetta.
– Mikäli pidempiaikainen työntekijä palkataan, vierailijoita ei voi kustannussyistä käydä usein. Nykymallin hyödyt ovat haittoja suuremmat. Keskustelemme kyllä asiasta säännöllisesti. Jos Jumala haluaa toisin, meillä on valmius muuttua.
Sinfoniaa
– Seurakunnan työ on Jumalan työtä. Siksi seurakunta on erilainen johdettava kuin muut organisaatiot, ajattelee Hannele Heiskanen-Nyström.
Hän johti leipätyökseen lähikirjastoja ja suoritti myös johtamisen erikoisammattitutkinnon. Virkajohtaminen on tarkkaan säänneltyä, vaikka sitäkin tehdään persoonalla.
– Seurakunnassa on rohjettava kysyä, mitä Jeesus tekisi. Asiat suodatetaan hänen rakkautensa, kulmansa ja ulottuvuutensa kautta. Emme vain lyö viisaita päitä yhteen. Siksi löydämme joskus itsemme tekemästä erikoisia asioita.
Tavoite on mahdollisimman moniääninen sinfonia, jossa Jeesuksen ääni kuuluu ylimpänä.
Porvoon vapaaseurakunnan kirkkotila sijaitsee yli 20 asunnon taloyhtiössä.
– Välillä taloyhtiön hallituksessa tekee mieli ja olisi oikeuskin sanoa suorat sävelet, mutta pyrimme sopuun. Puu tunnetaan hedelmistään. Napakkuutta tarvitaan, mutta se puetaan niin, että tulkaapa meille kahville. Pöytä notkuvaksi ja rakkautta kehiin. Kummasti alkaa vihreä valo välkkyä. Kokemus on opettanut Heiskanen-Nyströmiä arvostamaan sooloilun sijaan moniäänisyyttä.
– Johtaminen on kumppanuutta. Rationaalisuuden ja käytännöllisyyden oheen tarvitaan hyvät ihmissuhdetaidot. Tavoite on mahdollisimman moniääninen sinfonia, jossa Jeesuksen ääni kuuluu ylimpänä. Jokaisella kuorolaisella on oma äänensä. Näin löytyy paras mahdollinen tapa toimia.
Piilotyötä
Kun seurakunnassa ei ole palkattua paimenta, puheenjohtajaan kohdistuu enemmän paimenuuden paineita. Hannele Heiskanen-Nyströmille se sopii. Hänen paimenuutensa ei tosin ilmene niinkään taajoina saarnavuoroina.
– Toimin tilaisuuksissa usein säestäjänä ja juontajana. Meillä on paljon puhujia, riittää että puhun muutaman kerran vuodessa. Vuoden alussa olen pitänyt linjapuheen, jossa avaan kunkin vuoden teemaa. Vuoden 2023 teemamme on Jeremian kirjan jae 31:9: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille tasaista tietä, jolla he eivät kompastu.”
Sielunhoitajana Heiskanen-Nyström on sen sijaan palvellut paljon. Etenkin koronapandemia kuumensi puhelinlinjat, kun sielunhoitotarve lisääntyi merkittävästi.
– Paimen tekee paljon piilotyötä. Se on yhtä oleellista kuin näkyvä työ.
