Vapaakirkko täytti 1.2.2023 pyöreät 100 vuotta. Tai oikeastaan enemmänkin, sillä ensimmäinen suomenkielinen vapaaseurakunta perustettiin jo vuonna 1891 Helsinkiin, järjestäytyneen Vapaan Lähetyksen yhteyteen. Helsingin vapaaseurakunta oli siis alkuun kirkkokuntamme ensimmäinen ja ainoa seurakunta, tästä syystä juhlajumalanpalvelus pidettiin Helsingissä.
Ystävykset Vapaakirkon johdossa
Vapaakirkon historiasta löytyy varsin mielenkiintoisia asioita. Niitä oli juhlaa varten kaivanut esiin useampikin puhuja. Juhlan juontajana toiminut Ilkka Salmensaari kertoi 150 vuotta sitten syntyneistä ystävyksistä, Emil Saraojasta ja Sulo Santeri Salmensaaresta, jotka olivat luonteiltaan hyvin erilaisia persoonia, mutta ehkä juuri siksi hyviä ystäviä. Saraojasta tuli Helsingin vapaaseurakunnan ensimmäinen johtaja, Salmensaaresta ensimmäinen Suomen Vapaakirkon johtaja. Miesten ystävyys oli niin vahvaa tekoa, etteivät pienet erimielisyydet sitä rikkoneet. Ja uskalsipa Salmensaari jopa ehdottaa yllättäen leskeksi jääneelle Saraojalle, että tämä ottaisi uudeksi vaimokseen rahastonhoitaja Huldan, josta tulisi paras mahdollinen uusi äiti hänen lapsilleen. Saraoja noudatti ystävänsä neuvoa.
Alkurukouksessaan Ilkka Salmensaari kiitti 100 vuotta sitten voimaantulleesta uskonnonvapaudesta, joka mahdollisti Vapaakirkon synnyn.
Naisilla merkittävä rooli
Historiaan juhlavieraita veivät myös Päivä Osakeyhtiön toimitusjohtaja Merja Pitkänen, Viikkolehden pitkäaikaisena päätoimittajana työskennellyt Hannu Lahtinen ja diakoniajohtaja Kristian Vilkman. Vilkman muistutti, että diakoniatyötä tehtiin jo ennen seurakunnan syntyä. Yksi merkittävä teko diakoniatyön saralla oli Emma Åhman-Mäkisen Helsinkiin perustama Suomen ensimmäinen turvakoti langenneille naisille ja heidän lapsilleen.
Vilkman myös johdatti juhlaväen kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon satavuotiaalle kirkkokunnalle.
Merja Pitkänen totesi puheessaan, että vaikka on syytä kiittää menneestä, pitää muistaa elää tätä päivää ja katsoa eteenpäin. Muutoksia tapahtuu ja pitää tapahtua, sellainen on juuri koettu, kun vuodesta 1888 ilmestynyt painettu Suomen Viikkolehti alkoi ilmestyä kerran kuussa.
Pitkänen huomautti, että naisilla ja naisevankelistoilla on ollut todella merkittävä rooli, he kiersivät sellaisiakin perähikiöitä, joihin pastorismiehillä ei ollut halua lähteä. Evankelioinnin palo sai naiset kulkemaan pareittan tärkeää asiaa julistamassa.
Hannu Lahtisen sanomana oli uskonnonvapauslaki, joka mahdollisti Vapaakirkon itsenäistymisen. Tätä lakia oli myös Emil Saraoja ajamassa 11-jäsenisessä komiteassa.
Vapaakirkon johtaja Hannu Vuorinen kiitti Jumalaa menneistä vuosista, samoin alkuaikoina toimineista ihmisistä ja nykyisistä jäsenistä, jotka pitävät seurakunnat elossa.
Raamatusta hän oli valinnut kohdaksi Paavalin kirjeen filippiläisille, joka voisi yhtä hyvin olla kirje vapaakirkollisille.
– Se sisältää iloa ja yhteyttä. Liike muodostaa rakenteet, mutta ihmiset yhteisön, yhdessä tekeminen saa kaiken aikaan. Se tiedettiin jo tuolloin ja se on yhä ajankohtaista.
Uskonnonvapaus tuli voimaan Suomessa vuonna 1923, ja silloin muodostettiin Vapaasta Lähetyksestä Suomen Vapaakirkko. Kirkkoon liittyi silloin 63 aikuista ja 22 lasta. Nyt sata vuotta myöhemmin Suomessa on 90 vapaaseurakuntaa.
Teksti: Teija Loponen
Editoitu 13.3.2023: Seurakunnan perustamisvuosiluku korjattu.
