Salasana unohtunut?

Kallion Kirkkopäivien ja Sovinto 100 -tapahtuman kansalaisfoorumissa haettiin ratkaisuja nyky-yhteiskuntaa repiviin jakolinjoihin. Tapetilla oli erityisesti kaksi suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtaa: vihapuhe ja eriarvoistuminen.

Syksyn 2017 aikana järjestetyissä ratkaisupajoissa kiteytyneitä kysymyksiä kommentoivat presidentti Tarja Halonen, konfliktinratkaisujärjestössä Crisis Management Initiative (CMI) työskentelevä rauhanneuvottelija Hussein al-Taee ja Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.

 

Miten vihapuhetta vähennetään?

Panelistit suhtautuivat varauksella ajatukseen vihapuheen kieltävästä laista.

– Meillä on eduskunnassa ihmisiä, jotka käyttävät vihapuhetta. Ja kun se nostetaan tapetille, heille se on kunniamerkki ja he kantavat sitä mielellään, huomautti Hussein al-Taee.

Asennekasvatuksen merkitys korostui, ja siitä hyvänä esimerkkinä al-Taee piti monikulttuurisia koululuokkia tai mahdollista mentorointijärjestelmää, jossa toisesta kulttuuritaustasta tuleva kummitäti tai -setä mahdollistaisi kohtaamisen.

– En ehdota sitä, että on kaksi totuutta: se, mitä ajatellaan ja mitä sanotaan ulos. Mutta siinä on se ero, miten asiat ilmaistaan. Suoraan puhumisen ja vihapuheen väliseen eroon voitaisiin enemmän keskittyä, presidentti Halonen painotti.

 

Turvapaikkapolitiikka sai pyyhkeitä panelisteilta

Afganistanista kaksi vuotta sitten Suomeen tullut Noorulhaq Haqiar kysyi, miksi Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita maihin, joihin matkustamista Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään.

Panelisteilta tulikin pyyhkeitä Suomen toimintaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

– Alaikäisten lähettäminen ilman turvaverkkoa takaisin oli äärettömän paha asia, Halonen kommentoi suivaantuneena.

– Tämä on se osa historiaa, josta tulevaisuudessa lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat kysymään mummilta ja ukilta, että ”etsä todella tajunnut, mistä on kysymys”.

Laajasalo muistutti Raamatun ohjenuorasta muukalaisten rakastamisesta ja huomautti, että turvapaikanhakijakysymys on yhdistänyt monissa muissa asioissa sisäisesti erimielistä kirkkoa.

 

”Työ on yleismaailmallinen arvo”

Kysymykseen köyhyyden ja eriarvoistumisen ongelmasta palloteltiin parempia tukitoimia työllistymisen edistämiseksi, perustuloa, byrokraattisen järjestelmän yksinkertaistamista ja yhteiskunnan parempaa vastuunkantoa kansalaisista sen sijaan, että liu’uttaisiin yhä riippuvaisemmiksi hyväntekeväisyysjärjestöistä.

Yhtä mieltä keskustelijat olivat yhdenvertaisuuden säilymisen välttämättömyydestä ja työn arvosta.

– Työ käsitteenä ei ole pohjoismainen, ei luterilainen, vielä vähemmän sosiaalidemokraattinen käsite vaan globaali yleismaailmallinen arvo, Halonen korosti.

 

Lue lisää: Sovinto 100 avasi sisällissodan muistovuoden kirkossa: ”Muistoilla ei ole väriä” , Sovinto 100: Voittajien näkökulma oli yleinen, muttei ainut totuus kirkosta sisällissodan aikana

 

Pia Korhonen

Artikkelikuva: Sovinto 100 -tapahtuma Kallion kirkossa avasi sisällissodan muistovuoden evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kuva: Vesa-Matti Väärä