Salasana unohtunut?

Uskova äiti vei Bulgarian kommunistisessa ympäristössä kasvaneen Georgi Zafirovin kirkkoon, vaikka jalkapallo olisi kiinnostanut poikaa enemmän.

Kädenpuristus on luja ja katse lämmin. Pastori Georgi Zafirovin koko olemus huokuu sisäistä rauhaa ja syvää luottamusta Jumalaan. Hän on yksi Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien puhujavieraista.

Äidin esirukousten ja esimerkin vaikutuksesta Zafirov tuli uskoon, kun Bulgariassa oli herätys 1980-luvun lopulla. Nyt hän asuu Vratsassa Luoteis-Bulgariassa, joka on Euroopan unionin köyhintä seutua. Hän on naimisissa, ja hänellä on neljä lasta, joista nuorin 10-vuotias.

Zafirov mainitsee suomalaisten kannalta mielenkiintoisen asian.

– Me bulgarialaiset olemme teille suomalaisille kiitollisia siitä, että osallistuitte 1800-luvulla Venäjän joukoissa Bulgarian vapauttamiseen islaminuskoisten turkkilaisten vallasta. Muslimihallinto kukistettiin, ja Bulgaria säilyi kristillisenä maana.

Olemme ihmisiä varten

– Olin vuonna 1999 mukana perustamassa Mezdraan evankelikaalista seurakuntaa, jollaista siellä ei vielä ollut. Se edusti uudenlaista toimintamuotoa, Zafirov kertoo.

– Sitten muutimme Vratsaan, missä toimivaa vastaavaa seurakuntaa olin niin ikään ollut istuttamassa ja jota myös olin hoitanut Mezdrasta käsin. Nyt seurakunnassa on 90 jäsentä lapset mukaan luettuina.

Zafirov painottaa, että me olemme täällä ihmisiä varten.
– Jumala rakastaa kaikkien kansojen ja kansanryhmien kaikkia ihmisiä.
Kuva: Karoliina Leikkari

Pastorin työhön sisältyy paljon matkustamista, sillä hän vierailee säännöllisesti näissä eri paikkakuntien Shalom-seurakunnissa. Ne kuuluvat Christ’s Evangelical Church Shalom -kirkkoperheeseen (CECS, Kristuksen evankelikaalinen kirkko), jonka juuret juontavat aina uskonpuhdistukseen ja ensimmäisten Bulgarian-lähettien vuonna 1817 aloittamaan toimintaan.

CECS-kirkko julistaa ilosanomaa Jeesuksesta nykyajan kielellä, jota on helppo ymmärtää. Tavoitteena ei ole pönkittää kirkkoa instituutiona vaan kertoa ihmisille, että jokaisella on mahdollisuus pelastua.

Bulgariassa on paljon köyhyyttä ja sen myötä asunnottomuutta ja rikollisuuttakin. Työttömyys on suuri ongelma. Joissakin tapauksissa perhe on hajonnut isän lähdettyä töihin pääkaupunkiin tai ulkomaille.

– Jeesus tuli ihmiseksi, ja me olemme täällä ihmisiä varten. Jumala rakastaa kaikkien kansojen ja kansanryhmien kaikkia ihmisiä, Zafirov tähdentää.

­– Kun seurakuntana teemme Jumalan tahdon mukaisesti työtä vähäosaisten parissa auttamalla aineellisesti ja kertomalla pelastuksen ilosanomaa, meillä on Jumalan siunaus. Jos seurakunta alkaa toiminnassaan ajaa omia tarkoitusperiään, se kuolee, Zafirov toteaa vakavana.

Kohtaamisia kaikkialla

– Miten kohtaamme ihmiset, joiden parissa liikumme? Jumala toimii meidän kauttamme arjessa. Hän tietää kaikkien kutsumuksen ja omimman paikan, hän ohjaa meitä Zafirov kertoo.

– Voimme välittää hänen rakkauttaan siellä, missä olemme: kotona, työpaikalla, kaikkialla. Siellä, missä ihmiset ovat.

Shalom-seurakunta pitää jumalanpalveluksia myös vankiloissa ja jalkautuu asunnottomien pariin. Kerran viikossa tarjotaan aamiainen ja iltapala. Ohjelmaan sisältyy myös hartaushetki.

– Tulevaisuus ja toivo -järjestö ylläpitää puolimatkan kotia erilaisista laitoksista lähteville nuorille. Seurakuntamme on toiminnassa mukana, ja olemme kiitollisia Suomen Vapaakirkolle siitä, että se on lähettänyt Hanna, Markus ja Lahja Rokosan osaksi tätä tiimiä.

Ateistien viholliset

Pastori Zafirovin mukaan Bulgarian hengellinen ilmasto vaihtelee sen mukaan, missäpäin maata ollaan: pohjoisessa seurakuntia on vähemmän, ja ne ovat pienempiä. Siellä on enemmän köyhyyttä, ja taloustilanne on yleisesti huonompi kuin etelässä.

– Kommunismi vaikuttaa yhä, ja ateismi siinä samalla. Kristillisten seurakuntien edustajiin suhtaudutaan usein kuin vihollisiin, Zafirov valaisee.

Henkilökohtainen evankeliointi on silloin tärkein toimintamuoto: kun jonkun kanssa ystävystyy, hänelle on helpompi kertoa myös ilosanoma Jeesuksesta.

Etelässä yleinen ilmapiiri on vapautuneempi, ja uskoviin suhtaudutaan myönteisemmin.

– Suurimpia iloja työssäni on, kun ihminen kohtaa Jumalan ja  muuttuu kokonaan!

Mirja Sevón

Artikkelikuva: – Jos seurakunta alkaa toiminnassaan ajaa omia tarkoitusperiään, se kuolee, sanoo Georgi Zafirov. Kuva: Karoliina Leikkari