Salasana unohtunut?

Joulukuun kolmas päivä oli kansainvälinen vammaisten päivä ja sitä juhlittiin myös Napon provinssin pääkaupungissa Tenassa Ecuadorissa.

Kichwa-kylien erityisluokkien opettajat olivat yhdessä järjestäneet ohjelmanumeron, jolla Panon ja Shandian kichwa-kylien erityisoppilaat osallistuivat kaupunginhallituksen järjestämään juhlaan. Yksi Shandian kylän oppilaista lauloi ja muut oppilaat esittivät tanssinumeron musiikin tahtiin.

Ohjelmaan oli valmistauduttu jo pitemmän aikaa. Opetushallituksen inklusiivisen- ja erityisopetuksen (UDAI) koordinaattori Nelly España kertoi ohjelmanumeron olevan tärkeä erityisoppilaiden näkyvyyden vuoksi.

– Moni ei ymmärrä mitä vammaiset oppilaat tekevät erityisluokissa. Lain mukaan kaikilla on oikeus olla inkluusiossa normaaliopetuksessa, paitsi vaikeasti vammaisten tai kehitysvammaisten, jotka kaipaavat erityisopetusta oppimitarpeittensa toteutumiseen.

– Laki toimii kaupungeissa, missä on erityiskouluja, joihin erityistarpeita omaava oppilaat voivat mennä. Maaseudulla näitä erityiskouluja ei ole ja vaikeasti vammaiset jäävät helposti kotiin, koska he eivät voi osallistua normaaliopetukseen, samoin erityisiä opetustarpeita omaavat kehitysvammaiset.

Shandian kichwa-koulun erityisluokan opettaja Lourdes Tanguila kertoo työtilanteesta:

– Meillä opettajilla on vaikeaa, koska opetushallituksessa UDAIn
teknikot vaihtuvat ja tulee uusia ihmisiä, jotka eivät tunne erityisopettajien työtä. Monesti meille on sanottu, että oppilaiden kuuluisi olla normaaliopetuksessa tai erityiskoulussa eikä meitä erityisopettajia tarvita. Mutta miten meidän oppilaamme voivat matkustaa tuntikausia Tenaan tai Archidonaan erityiskouluun? Tai osallistua normaaliopetukseen, jos ei ole lainkaan tukijärjestelmää kuten kaupungeissa?

Opetushallituksen inklusiivisen- ja erityisopetuksen (UDAI) koordinaattori Nelly España. Kuva Joanna Sormunen

Paljon kiitoksia Vapaakirkolle

Opettajien ja UDAIn teknikkojen ympärillä pyörivät innokkaat erityisoppilaat ja heidän perheenjäsenensä. Oppilaat pukevat päälleen esiintymisasuja ja valmistautuvat omiin ohjelmanumeroihinsa.

Erityisluokkien lisäksi esiintyvät Archidonan ja Tenan eristyiskoulujen oppilaat. Myös eri vammaisjärjestöt ovat harjoitelleet omat ohjelmanumeronsa. Myös poliisi ja kaupunki osallistuvat viihdyttäen paikalla olevaa yleisöä sekä tiedottavat samalla vammaisten oikeuksista ja oikeasta tavasta kohdella vammaisia henkilöitä.

–Viranomaiset ovat viimeinkin tajunneet miten tärkeää vammaistyö on. Se on avannut meille monia ovia, Sanoo UDAIn teknikko Jorge Luis Agurto.

Yleisössä on mukana Tenan kaupunginjohtaja vaimonsa kanssa, sekä molemmat Napon provinssin kauneuskuningattaret, espanjankielinen kuningatar että kichwa-kylien valitsema ñusta. Kaikki saavat puheenvuoron ja korostavat vammaisten kanssa tehdyn työn tärkeyttä sekä vammaisten oikeutta osallistua mukaan yhteiskuntaan.

Välillä opettajat tahtovat ottaa valokuvia paikalla olevan Vapaakirkon lähetin Joanna Sormusen kanssa.

– Joanna on meidän äitimme. Hän perusti erityisopetuksen kichwa-kyliin ja opetti meille mitä tehdä vammaisten oppilaiden kanssa, toteaa Maria Tanguila Panon kylän erityisluokan opettaja.

– Joanna on vammaistyön pioneeri koko provinssissa. On hienoa, että hän on tänään juhlapäivänä täällä meidän kanssamme, Nelly España sanoo.

Vapaakirkon vammaishanketta muistetaan hyvällä ja sitä kaivataan myös takaisin.

– Oletteko tulleet takaisin tekemään työtä meidän kanssamme? kysyy useampi erityisopettaja ja vammaisten oppilaiden perheenjäsen.

Ymmärtämättömiä rehtoreita

Opetushallituksenkin puolelta kaivattaisiin tukea. Tapaaminen opetushallituksen johtajan kanssa järjestyi heti ja hän vakuutti erityisluokkien työn kichwa-kylissä jatkuvan.

– Tällä hetkellä on 17 opettajaa 15 eri koulussa. Kahdessa koulussa on kaksi opettajaa oppilaiden määrän vuoksi. Olemme menettäneet opettajia monesta eri syystä. Ongelma on, että heillä ei ole pätevyyttä erityisopetukseen, joten he eivät voi saada vakituista virkaa. Täällä Amatsonian alueella ei ole yliopistoja, missä opiskella erityisopetusta. Meille on kuitenkin tammikuulle luvattu kaksi uutta opettajaa täyttämään paikat kahdessa koulussa, jotka ovat opettajia vailla, Nelly España  kertoo ja jatkaa:

– Jokaisella opettajalla on nykyään oma luokka. Enää ei työtä tehdä varastossa, siivouskomerossa, koulun ruokasalissa tai kirjastossa. Yksi meidän vaatimuksistamme opetushallituksen puolelta on, että koulu saa oman erityisopettajan, jos he tarjoavat erityisopetukseen omat tilat.

Españan olemuksesta huomaa selkeästi miten tyytyväinen hän on tähän tilanteeseen.

Hankkeen aikana useimmat opettajat työskentelivät liian pienissä tai epäsopivissa tiloissa. Koulujen rehtorit antoivat heille useimmiten luokan tai tilan, jota kukaan muu opettaja ei tahtonut. Nyt tähän on saatu muutos.

– Tuen määrä riippuu edelleen jokaisesta rehtorista. Toiset tukevat enemmän ja ymmärtävät työn tärkeyden, toiset eivät niinkään. Monesti rehtorit ja muut opettajat osaavat arvostaa erityisopettajan työtä vasta kun hän lähtee koululta pois.

Kahdessa tapauksessa rehtorit ovat ajaneet erityisopettajan pois koulustaan, lähettäneet negatiivisia raportteja heidän työstään ja väittäneet, ettei heidän koulussaan tarvita erityisopetusta. Toinen opettajista irtisanottiin, toinen siirrettiin muihin tehtäviin.

– Kun he lähtivät, rehtorit tajusivat, että muiden opettajien piti ottaa kehitysvammaiset oppilaat omiin luokkiinsa. Kun he ovat sen jälkeen käyneet pyytämässä minulta oppilaita, olen sanonut heille, että he ovat nyt mustalla listalla, kunnes oppivat arvostamaan erityisopettajien työtä, España toteaa.

Uutta koulutusta

Opetushallituksella on suuria suunnitelmia tulevaisuutta varten. Tarkoituksena on luoda erityisammattiopetusjärjestelmä provinssiin. Sitä varten tarvitaan kuitenkin ensin tilat sekä koneet ja materiaalit.

– Haluamme kouluttaa oppilaita käsitöiden, siivoustyön ja puusepäntyön pariin. Ne ovat aloja, joille provinssistamme löytyy työpaikkoja. Käsityötutkintoa varten oppilaat tulisivat opiskelemaan sekä koneompelutaitoja että suklaantekoa. Meillä on jo kaakaontuottaja, joka on valmis myymään raakakaakaon edullisesti, koska kyseessä on erityisopetus, ja oppilaat ovat vammaisia. Mutta tarvitsemme tilat ja koneet suklaan tuottamista varten, España linjaa.

Strategisia yhteistyökumppaneita, kuten Vapaakirkko, tarvitaan edelleen.

 

Joanna Sormunen

 

Suomen Vapaakirkon vammaishankkeet Napon provinssissa

• Vapaakirkko on yhdessä Ulkoministeriön kanssa tehnyt vammaishankkeita Napon provinssissa Ecuadorissa vuodesta 2000 alkaen. Viimeisimmät hankkeen suoritettiin Tenan, Archidonan ja Arosemena Tolan kanttoonien alueella, missä tuettiin viidakko kichwa-intiaanikylien koulujen inklusiivistä- ja erityisopetusta. Viimeinen hanke lakkasi vuoden 2015 kesäkuussa.

• Vammaishankkeiden aikana koulutettiin yhteensä yli 50 opettajaa noin 30 kouluun erityisluokkia varten. Opettajien vaihtuvuus oli runsasta ja hankkeiden loputtua kouluja oli noin 20 ja opettajia vajaa 30.

Lisäksi alueen normaaliluokkien opettajia koulutettiin inklusiivisen opetuksen menetelmistä ja alueen erityiskoulujen opettajia koulutettiin erityisopetuksen menetelmistä.

• Hankkeissa tuettiin myös vammaisten sekä heidän perheenjäsentensä elämää, palveluihin pääsyä ja oikeuksien toteutumista. Sekä informoitiin paikallisia viranomaisia vammaisten oikeuksista ja viranomaisten velvollisuuksista.

Vammaishankkeiden aikana tehtiin myös kylätyötä yhdessä kylien toimikuntien ja hallintojen kanssa. Kylätyössä informoitiin vammaisten oikeuksista ja etsittiin keinoja niiden toteutumiselle kichwa-kylien tasolla.

 

Artikkelikuva: Kichwa-kylien erityisluokkien opettaja pukeeoppilailleen esiintymisasuja juhlaa varten. Kuva: Joanna Sormunen