Salasana unohtunut?

Raamatun niin sanottu viisauskirjallisuus tarjoaa kolme erilaista mentoria hyvään Jumalan mielen mukaiseen elämään.

Sananlaskut katsoo maailmaa nuoren neuvokkaan opettajan näkökulmasta. Opettajalla on vastaus kaikkeen. Puhutaanpa rahasta, suhteista, työstä tai hengellisyydestä. Elämässä eteen tulevia asioita opettaja katsoo Jumalan viisauden kautta. Viisaus on ymmärrystä oikeasta, ja se on myös laitettu käytäntöön eikä jätetty vain tiedon tasolle.

Käytännön sovelluksia viisaudesta erilaisia elämäntilanteista onkin sitten selitetty monesta eri näkökulmasta luvuissa 10–31. Sananlaskujen nuori optimistinen opettaja antaa ymmärtää, että kun toimii viisauden ohjeiden mukaan, niin saa osakseen kaikkea hyvää. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu elämässämme. Tarvitsemme muunkinlaisia mentoreita.

Saarnaajan näkökulma on terävän keski-ikäisen kriitikon kuva maailmasta, mikä kiistää nuoren opettajan väitteen, että viisaus johtaisi menestykseen. Opettajan maailmankuvassa oli selkeä syy–seuraus-suhde. Saarnaaja taas korostaa sattuman merkitystä ja alleviivaa, että elämä ei aina ole reilua ja tasapuolista. Saarnaaja toteaa, että elämä on vailla selvää päämäärää tai tarkoitusta. Saarnaajassa puhuva kriitikko toteaa, että aika etenee ja yksittäisen ihmisen silmänräpäyksen mittainen elämä päättyy kuolemaan ennen kuin tämä huomaakaan elämänsä olevan ohi ja unohdettu.

Kaiken epävarmuuden keskellä kriitikko kehottaa pysähtymään hetkeen, lopettamaan huolehtimisen ja nauttimaan elämän yksinkertaisista asioista kuten keskustelusta ystävän kanssa tai auringon lämmöstä kasvoilla. Jotta elämä ei olisi vain tuulen tavoittelua, on syytä tutustua vielä Jobiin.

Job on kuin vanha, paljon elämää nähnyt mies, joka elämän loppupuolella pohtii, onko Jumala viisas ja oikeudenmukainen. Hän joutuu taivaallisen kinastelun pelinnappulaksi, jossa hän menettää kaiken ilman selitystä. Hänen ystävänsä kyllä keksivät mitä erilaisimpia tekosyitä miksi näin kävi, mutta Job ampuu alas kaikki syytökset.

Eläessään tätä elämän vuoristorataa Job käy läpi laajan tunteiden kirjon välillä luottaen Jumalaan ja välillä syyttäen tätä epäreiluksi. Järkiselitystä hän ei kärsimyksilleen saa. Myöskään sitä, miksi Job loppujen lopuksi sai omaisuutensa kaksiverroin takaisin, ei kerrota. Jobin näkökulmasta Jumala on epäoikeudenmukainen ja epälooginen. Kuitenkin tämän myllyn läpi mentyään Jobin nöyrä luottamus Jumalan viisauteen on kasvanut uudelle tasolle.

Elämää ei kannata rakentaa yhden mentorin oppien varaan, vaan ammentaa eri tahoilta erilaisia näkökulmia. Nuori opettaja antaa suorasukaisia neuvoja, keski-ikäinen kriitikko kysyy osuvia kysymyksiä, ja vanha mies antaa luvan tunteiden läpikäymiselle oppipolulla Jumalan suuruudesta.

 

Teemu Mäkelä
Lahden vapaaseurakunnan jäsen

Artikkelikuva: Raamatun niin sanottu viisauskirjallisuus tarjoaa kolme erilaista mentoria hyvään Jumalan mielen mukaiseen elämään. Kuva: Evan Wise / Unsplash