Salasana unohtunut?

Kolme vuotta sitten Risto Vappula kutsui Järvenpäässä ruoka-aputyötä tekevät toimijat yhteen. Tavoitteena oli kartoittaa yhdessä, miten ruoka-aputyötä tehdään paikkakunnalla. Alkuun ajatus oli koordinoida ruoka-apua siten, että yhdessä mahdollistettaisiin järvenpääläisille ruoka-avun tarjoaminen viikon jokaisena päivänä.

Yhdessä katettu -verkosto syntyy

Yhteen tuleminen synnytti haaveen yhteisestä toiminnasta: ruokahävikkihankkeesta, jolla ei ole tarkoitus lisätä leipäjonoja vaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näin syntyi Yhdessä katettu -verkosto.

– Tavoitteemme on, että yhteinen ruokailu on kaikille avointa ja että se mahdollistaisi uusiin ihmisiin tutustumista — perheellinen voisi tavata yksinäisen, vähävarainen voisi löytää ystävän hyvin toimeen tulevasta ja maahanmuuttaja kantasuomalaisesta, projektikoordinaattori Jappe Vilponen kertoo.

Yhdessä katettu -ruokapöytä on siis avoin kaikille ja ruokamaksu on vapaaehtoinen. Se antaa mahdollisuuden ilmaiseen ruokailuun tarvitseville ja madaltaa kaikille kynnystä osallistua.

– Alkuun moni arastelee ruokailuun osallistumista, sillä ruokajakoon liitetään helposti jokin mielikuva. Joku vanhempi ihminen kysyi: ”Voinko tulla, olen yksinäinen ja eläkeläinen, mutta en köyhä.” On ihanaa, kun voi sanoa aidosti tervetuloa kaikille, hankesuunnittelija Henna Kärki kertoo.

Toista porukkaa arastutti ruokaileminen Järvenpään vapaaseurakunnassa, koska se on kirkko. Porukan kommentit olivat kuitenkin helpottuneita: ”Täällähän on mukavaa.”

Köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät

Ruoka-avun tarve, köyhyys ja yksinäisyys lisääntyvät Suomessa jatkuvasti. Suomessa heitetään ruokaa roskiin noin 450 miljoonaa kiloa vuodessa, noin 15 % kaikesta tuotetusta ruoasta. Sekä ruokahävikki ekologisena ongelmana että leipäjonot sosiaalipoliittisena ongelmana ovat nyt julkisessa tarkastelussa ja tietoisuus kasvaa.

Yhdessä katettu -toimintamallissa yhdistetään hävikkiruoan hyötykäyttö asukaslähtöiseen ja yhteisölliseen kansalaistoimintaan tavalla, josta hyötyy koko kaupunki ja sen ihmiset.

Yhdessä katettu -toiminnalla ei ole omaa ruoka-avun jakoa. Toimintaidean ydin on mallinnettu vantaalaisesta Yhteinen pöytä -toiminnasta, joka puolestaan pohjautuu Berliner Tafel -konseptiin.

Niin kauan kuin syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy, ohjataan se ihmisten hyödyksi. Hävikki on myös vaihtoehto, kun sen logistiikkaa käytetään työllistämisen väylänä ja yhteisöruokailussa osallisuutta lisäävänä tekijänä.

Hävikkiruoalle yhteinen ruokaterminaali 

Verkosto näki tarpeelliseksi kehittää hävikkiruoan jakelua. Aiemmin toimijat olivat itsenäisesti sopineet kauppojen kanssa hävikkiruoan hyödyntämisestä. Marraskuussa ruokaterminaalin perustaminen nytkähti vauhdilla liikkeelle, kun Lidl Suomi lahjoitti pakastealtaat verkoston käyttöön.

Elintarviketeollisuus ja kauppiaat lähtevät mielellään mukaan vastuulliseen järjestäytyneeseen toimintaan.

– Ruokaterminaalin perustaminen lisäsi toiminnan uskottavuutta kauppiaiden ja muiden elintarviketeollisuuden toimijoiden silmissä, joten saamme aiempaa enemmän lahjoituksia. Olemme luoneet kauppiassopimuksen, jossa lupaamme, että sitoudumme vastuulliseen toimintaan, Vilponen kertoo.

Autettavasta auttajaksi

Verkoston tavoitteena on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen myötä tukea myös heikommassa työmarkkinatilanteessa olevia.

– Haluamme kannustaa ihmisiä osallisuuteen ja samalla saada tekijöitä ruokajakotyöhön, Vilponen selittää.

Yhteistyö perustuu moniammatillisuuteen. Mukana on Järvenpään työllisyyspalvelut ja TE-toimisto, joiden avulla autetaan työn ja tekijöiden kohtaamista. Kaksivuotisen hankkeen aikana pyritään työllistämään 50 ihmistä. Pääasiassa he työllistyvät kuljetus- ja varastointitoimintaan, mutta myös ruoka-aputoimijoilla on tarvetta tekijöistä.

Parhaimmillaan työntekijöiden omanarvontunto ja itsetunto kohenevat, mikä auttaa työllistymisessäkin. Hanke antaa myös mahdollisuuksia ihmisille, joilla ei ole tekemistä ja jotka haluavat tulla mukaan toimimaan ja auttamaan. Hävikkiruoka on siis väline, jolla voidaan kehittää hyvinvointia myös laajemmin.

Murtaa ennakkoluuloja

– Verkoston tärkeä tehtävä on innostaa toimijoita innovatiivisiin avauksiin. Joillakin toimijoilla on selkeät ladut ja tietynlainen toimintatapa, miten asioita on tehty vuosia. Toiveemme on, että lisääntyvien resurssien myötä huomattaisiin uusia mahdollisuuksia tehdä työtä järvenpääläisten hyväksi, Vilponen kertoo.

– Unelmamme on, että tämä työ vakiinnuttaisi paikkansa tässä kaupungissa.

Karoliina Leikkari

_ _ _

Yhdessä katettu -verkosto

Tavoitteet:

• lisätä järvenpääläisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhdessä katetun pöydän avulla

• hyödyntää ruokahävikkiä yhteistyössä paikallisten yrittäjien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa kaupunkilaisten hyväksi

• kehittää ja vahvistaa paikallisten yritysten, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja tiedonkulkua

 

Toimijat:

• ViaDia Järvenpää ry

• Arkki — Järvenpään vapaaseurakunta

• Vineyard Uusimaa

• Järvenpään seurakunta

• Keski-Uudenmaan Klubitalot ry

• Setlementti Louhela

• Luonnonvarakeskus Luke

• Valtakunnallinen ViaDia ry

• Järvenpään kaupunki